”Bioenergia” sekä ”uusiutuva energia” ovat ylevältä kuulostavia sanoja. Niitä meille on hehkutettu, mutta sanojen merkityksestä vaiettu. Olen jo pitkään epäillyt, että molempien takana on MTK (Maataloustuottajien Keskusliitto) ja että molemmat tarkoittavat käytännössä hakevoimaloita. Kuitupuuta menee entistä huonommin kaupaksi selluteollisuudelle, joten MTK tuputtaa sitä poltettavaksi.
Epäilyni sai vahvistusta, kun luin tämänpäiväisen Helsingin Sanomat. Sivulla A 17 kerrotaan, miten märästä hakkeesta ”kaasutetaan” Reisjärvellä sähköä ja lämpöä. Tuotanto kattaa lilliputtikunta Reisjärven energiantarpeesta vain osan. ”Kaasuttaminen” on tarpeen, koska kuitupuusta tuotetut hakekasat tuppaavat kastumaan, ja kastuneen tavaran kuivatus on kallista. ”Kaasutus” tapahtuu epämääräisen näköisessä kontissa.
Sana ”syöttötariffi” kuulostaa – jos ei ihan ylevältä – niin ainakin harmittomalta. Sana tuo mieleen sähkön siirtotariffit. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Suomeksi sanottuna ”syöttötariffi” tarkoittaa valtion maksamia tukiaisia kalliisti ja tehottomasti tuotetulle sähkölle.
Mitään ei kai ole tehtävissä, sillä Helsingin Sanomien mukaan ”Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteissa nostamaan uusiutuvien luonnonvarojen osuuden energiantuotannossa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä”. Miten ihmeessä hakkeen polttaminen edistää ilmaston puhtautta, ja mihin kaikki hiiltynyt hake kipataan?
Tässä tilanteessa olisi otettava järki käteen, ja tunnustettava se, että ydinvoima on hakkeenpolttamiseen verrattuna suorastaan nerokas vaihtoehto. Tokihan kaikenlainen puuhastelu, kuten hakkeen polttaminen, työllistää. Tärkeämpää kuitenkin on, että tuotettu energia turvaa työllisyyden isommallekin joukolle.
Hakkeen ”kaasuttelu” pysyköön kepulaisten pikkukuntien harrastuksena, mutta mieluummin niiden omalla kustannuksella, ei valtion tukiaisilla.
Tuota Anun oivaltamaa tietoa olen itse jo pitemmän aikaa yrittänyt parhaani mukaan levittää. Viimeisimpien tutkimusten mukaan hakkeen poltto tuottaa kokonaisuutena hiilidioksiidia enemmän kuin metsän kasvu sitä sitoo. Lisänä ovat vielä pienten heikkotehoisten laitosten hiukkaspäästöt. Turve on vielä oma lukunsa, että sellaista ympäristöystävällisyyttä ja vielä kansalaisilla maksatettuna.
Lypsämistähän tuo on, ja sanoilla hämäämistä. Minusta on omituista sekin, että ydinvoimaloilta vaaditaan tiukat lupaehdot, mutta märkää haketta saa ”kaasuttaa” noin vain. Takavuosina EU halusi kieltää tervan, koska tervanpoltossa syntyy lukuisia eri yhdisteitä, joista osa on todettu myrkyllisiksi. Samaa tavaraa, puuta, saa kuitenkin polttaa voimaloissa.
Kyllä tämä puun poltto on moneen kertaan pohdittava asia. Puhutaan pelletistä ja kotimaisuudesta ja hinnasta. Kuitenkin kaikkien energialähteiden markkinahinta on sidoksissa öljyyn riippumatta sitä, millaisin kustannuksin ne tuotetaan.
Haluaisin tietää, milloin pelletille tulee laatustandardi. Pellettiä ja pölyä on samoissa kuormissa niin paljon, että laitteistot eivät toimi.
Kokemusta Messukylän työväentalon pellettilämmityksen ongelmista on kasapäin.
Puupellettien pölyisyydestä olen kuullut muiltakin. Näyttää siltä, että niiden etuja on vahvasti liioiteltu ja haitoista vaiettu.
Kaasuttaminen ja puun energiakäyttö on kuitenkin edullisempaa kuin tuulimyllyjen rakentaminen. Parempi polttaa puuta ja tehdä sähköä ja lämpöä kuin antaa puiden lahota metsiin sekä tuottaa mustalla kivihiilellä sähköä. EU on vain meille antanut velvoitteen käyttää 38 prosenttia uussiutuvaa energiaa vuonna 2020. Ydinvoima ei sitä ole, toki uutta ydinvoimaa tarvitaan.
Sysimusta Kivihiili- Helsinki suunnittelee puuenergian merkittävää käyttöä. Kepulaisia taitaa aika vähän olla moisesta päättämässä. Vihreitä ja demareita kylläkin. Hyvä,että edistävät uusiutuvan energian käyttöä kansallisen tavoitteen mukaisesti.
Helsingille on olemassa parempiakin vaihtoehtoja kuin hakekuormien raijaaminen maakunnista tänne. Yksi niistä on kaukolämpöputki Loviisasta.
Hyvälle tukkipuulle on aina kysyntää, ja kuitupuun voi antaa lahotakin, ellei sille keksitä parempaa käyttöä kuin ”kaasuttaminen” Reisjärven malliin.
Kepulaisia ei ole Helsingin kaupunginvaltuustossa kovin monta, mutta valtion maksamista tukiaisista päättämässä heitä on sitäkin enemmän, mukaanluettuna Mauri Pekkarinen. Tukiaisina maksetut rahat ovat kuitenkin aina jostain muusta pois.