Opiskelu ja valinnanvapaus

 

Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen?
Suomalaista koulua ylistetään maailmalla ja pärjäämme Pisa-arvioinnissa. Mutta opettaako koulu niitä asioita, joita elämässä tarvitsee?
Koulutuksen arviointi neuvoston raportti kertoo, että lukio ei valmenna yliopistoa varten. Korkeakouluopiskelijat kertoivat hyötyneensä jatko-opinnoissaan lukion oppiaineista eniten matematiikasta (24 prosenttia), äidinkielestä (17 prosenttia) ja vieraista kielistä (17 prosenttia). Aika alhaiset hyötyprosentit perusaineista.
Paradoksaalista on se, että samoissa aineissa opiskelijat joutuivat myös parantamaan osaamistaan eniten. Kärkeen nousi toinen kotimainen kieli.
Nykyinen koulu tarjoaa paljon valinnanmahdollisuuksia. Se sopii opiskelijoiden toiveisiin ja valinnanvapautta korostavaan aikaamme. Sopiiko se järjestelmälliseen opiskeluun ja kuinka hyvin valinnanmahdolisuus arjessa toteutuu?
Äitiperspektiivistä nykyinen lukio on vaativimmillaan ainevalinnoissa ja lukujärjestyksen rakentamisessa. Ensimmäisen vuoden aikana harva tietää, mitä haluaa isona tehdä. Loppupeleissä jo ensimmäisen vuoden valinnat vaikuttavat pitkälle.
Jos oppilas haluaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa reaalissa toisiaan lähellä olevia aineita ja selvitä lukiosta kolmessa vuodessa, on osa aineista kirjoitettava jo toisen vuoden keväällä tai viimeistään kolmannen vuoden syksyllä. Ja kurssit on tietenkin oltava suoritettuna ennen kirjoittamista. Tätä ei aina osata ennakoida.
Jos kielivalikko koulussa on runsas, mutta osa kielikursseista on tarjolla fyysisesti toisessa lukiossa ja liikkuminen syö puolet oppitunnista, niin kuinka tehokasta tällainen opiskelu on.

Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Huh, mitkä vaatimukset.

Suomalainen koulu on laadukas, ja sitä kelpaa kehua. Erityisen aavistuksen ansaitsee koulun tasalaatuisuus ympäri Suomen. Kuinka kauan tasalaatu säilyy, jos kuntien selviytymiserot kasvavat. Kuntaremontti on tarpeen jo koulutuksen tasa-arvon vuoksi.

3 vastausta artikkeliin ”Opiskelu ja valinnanvapaus

  1. Kieltämättä lukiokoulutukselle on asetettu isot vaatimukset. Monien aineiden opsit ovat täynnä tietoa asioista, joita ei oikeasti elämässä tarvita juuri mihinkään, mutta ne on joskus katsottu tarpeelliseksi sisällyttää yleissivistävään koulutukseen nimeltä lukio.
    Tulevaisuuden lukion tulisi olla sellainen, jossa – aivan kuten arviointineuvostokin arvioi – keskitytään tiettyihin perusasioihin ja sen lisäksi opetellaan enemmän tuota kasvamista ja jatko-opintojen sekä työelämän kannalta välttämättömiä taitoja. Näitä taitoja ovat mm. erilajset ryhmätyötaidot ja itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon jäsentäminen.
    Peruskoulun tuntijakoa ollaan nyt uudistamassa ja vasta sen jälkeen on lukion vuoro. Lukiopuolella odotetaan, että myös lukion opseja ja tuntijakoa päästäisiin pian uudistamaan. Itse toivon, että uudistuksessa uskalletaan rohkeasti ottaa sellaisia askeleita, jotka uudistavat lukiota vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja jotka tekevät lukiosta samalla myös houkuttelevan vaihtoehdon peruskouluaan päättävälle.

    Ensio Vatanen
    rehtori
    Juankosken koulu ja lukio

  2. Aiotaanko työttömyysturvan harkinta poistaa tällä hallituskaudella vai jääkö se nyt tekemättä säästöjen takia? Tätä asiaa olen pohdiskellut monien kuukausien ajan.
    Miten on, toteutuuko tämä vai jääkö se sitten hamaan tulevaisuuteen.

  3. Vientitehtävissä yli 20 vuotta toimineena olen huolissani resurssien tuhlaamisesta ruotsiin, jota opetetaan kaikille vuosikausia, mutta silti korkeakouluissa asti sitä joudutaan kertaamaan ja aloittamaan alkeista.. Kaiken huippu on se, että edes ministeriöissä sille ei ole käyttöä. Ruotsinkielisten asioita hoitavat äidinkieleltään ruotsinkieliset.
    Koko kaksikielisyysideologia on kuin sosialismi: utopian varaan rakennettu.
    Pakolla ja ilman motivaatiota opiskeltava pakkoaine ei ole kenenkään etu:
    Ruotsi valinnaiseksi. PS. Sitä vaatii myös lukiolaisten liitto äänin 176-1.

Kommentointi on suljettu.