Avainsana-arkisto: demokratia

Oikeisto ja vasemmisto yhtä houkuttavia

Enemmistö nuorista on kiinnostunut politiikasta, kertoo tänään julkistettu nuorisobarometri.

Valtaosa nuorista on kiinnostuneita politiikasta. Vain yksi kymmenestä ei ole lainkaan kiinnostunut politiikasta. Kiinnostuneiden määrä on kasvanut ja korvansa sulkevien määrä puolittunut.

Urbaani legenda Suomessa kertoo, että nuoret vierastavat vasemmistoa. Tämä ei tutkimuksen perusteella pidä paikkaansa.

Nuorten sijoittuminen vasemmisto–oikeisto- ulottuvuudelle menee lähes tasan.

Tytöt ovat hieman poikia enemmän vasemmalla. Samastuminen vasemmalle yleistyy 20 ikävuoden kieppeillä ja oikealle puolestaan noin 25-vuotiaana.

Nuorten arabikevät ja muut maailman myllerrykset ovat ehkä herättäneet nuorison. Vaalirahasotkut ja muut yksittäisten poliitikkojen skandaalit sekä koventunut kielenkäyttö politiikassa on varmasti lisännyt kiinnostusta, mutta toimii toisaalta samaan aikaan politiikasta vieraannuttavana.

Kiinnostus politiikkaan vahvistaa demokratiaa, mutta jos nuoret ikäluokat pettyvät politiikkaan, vaikutuksen voi odottaa kasautuvan tulevaisuudessa.

Yhdysvaltalaisentutkimusten mukaan se, äänestääkö nuori aivan ensimmäisissä vaaleissa, joissa on äänioikeutettu, on paras äänestysaktiivisuuden ennustaja vielä vuosikymmenten kuluttua. Sama voi päteä myös Suomessa.

Nuorisobarometrissa näkyy, että halu vaikuttaa oman asuinalueen suunnitteluun ja palveluihin on lisääntymässä. Yhä useampi haluaisi itse olla mukana politiikassa. Usko demokratian toimivuuteen Suomessa on kasvanut. Luottamus poliittisiin instituutioihin kuten puolueisiin ja eduskuntaan on vahvistunut.

Yksioikoiset puheet demokratian uskottavuuskriisistä tai politiikan arvostuksen romahtamisesta eivät saa tukea barometrista.

Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan ei näy ensisijaisesti äänestämisenä tai poliittiseen järjestötoimintaan osallistumisena, vaan muuna toimintana. Tämän pitäisi olla vahva viesti puolueille, että uudistumista tarvitaan. Kyse ei ole vain valtakunnantason uudistamisesta, vaan ruohonjuuritason toiminnan uudistamisesta. Demokratiaan kasvetaan lähellä.

26.09.

Järkäle osaa ja uskaltaa

Presidentinvaaleista on tullut show, jossa ehdokkaat istuvat ilta toisensa jälkeen tv-ohjelmissa. Jokainen kanava pitää oman tenttinsä, joten esiintymiset eivät etene. Aina alusta alkavat esiintymiset vastaavat kerta toisensa jälkeen samoihin kysymyksiin. Poikkeuksen muodostavat yksittäiset ehdokashaastattelut.

Ehdokkaat suostuvat mediat pelleiksi, koska valtakunnallisessa kampanjassa on mahdoton tavata riittävästi ihmisiä naamasta naamaan, vaikka olisi millainen duracell-pupu. Paavoista Lipponen on sanonut medialle EI, sillä seurauksella että hänen syntinsä siirtyvät pojalta pojalle. 

Demokraattinen vallan jakaja

Lipposen presidenttiviesti on perustunut selvään käsitykseen hallituksen, eduskunnan ja presidentin välisestä tehtäväjaosta. Lipponen puolustaa maan hallitusta, arvostaa eduskuntaa ja kansanvaltaa.

Pääministerinä Lipponen oli vahva, koska pääministerillä on paljon valtaa. Hän käytti valtaa ja tiesi mitä tahtoi. Presidenttinä hän olisi vahva ulkopolitiikan johtaja, mutta sisäpolitiikassa taustatukena hallitukselle. Moni kaipaa kovaa puhetta ja isännän ääntä presidentiltä, mutta Suomi ei enää ole kekkoslandia, vaan parlamentaarinen demokratia.

Lipposen on helppo keskittyä ulkopolitiikkaan, koska Se oli hänen intohimonsa jo pääministerinä. Ulkopolitiikassa on myös hänen ammattitaustansa.

Määrätietoinen pääministeri

Lipposen kannattaminen presidentiksi ei ole minulle puolueuskollisuutta, vaan aito valinta. Arvostin hänen määrätietoisuuttaan ja johdonmukaisuuttaan jo pääministerinä.

Kerran Lipponen pysäytti minut ovensuuhun ja näytti hallitusohjelmaa. Se oli täynnä yliviivaustussilla tehtyjä merkintöjä. Kohdassa nuorten syrjäytyminen ei ollut yliviivausta. Pääministeri totesi, että tälle asialle ei ole vielä tapahtumassa mitään, otapa hoitaaksesi.

Tuloksena oli nuorten osallisuushanke, jonka toteuttamisessa Lipponen oli aidosti mukana. Hän kiersi tilaisuuksissa motivoimassa kaupunginjohtajia puuttumaan nuorten syrjäytymiseen. Lipponen pisti itsensä peliin tosissaan. Näin syntyi pohja mm. etsivälle nuorisotyölle.

Tasa-arvomies jo ennen kuin se oli muotia

Toinen vahva muistikuva on puolueen kokouksesta, jossa valittiin SDP:n ministereitä. Vankkana tasa-arvon kannattajana Lipponen toi puolueeseen käytännön jonka mukaan ministeriryhmästä puolet on naisia. Kun henkilöitä valittiin, eräs epäilevätuomas kysyi, onko niitä naisia pakko olla puolet? Lipponen vastasi: EI, voi naisia olla enemmänkin.

Pääministerinä Lipponen arvosti eduskuntaa. Hän piti huolen, että ministerit olivat kyselytunnilla ja isojen asioiden ollessa esillä eduskunnan edessä vastaamassa hallituksen tekemisistä. Poissaolon syyksi kelpasivat vain viralliset EU-kokoukset. Hän myös piti huolen, että puheet eduskunnassa olivat yhtä tekojen kanssa.

Minulle on vierasta nykyinen mielikuvapolitiikka. Asioiden hoitamisen sijaan keskitytään siihen, miltä asiat näyttävät. Minusta politiikan pitää olla totta. Paavo Lipposen politiikka on totta.  

Pehmeät arvot, lujaa johtamista.

Lipposta on pidetty kovana johtajana, sitä hän onkin. Mutta hyvällä tavalla. Hän vie kovalla tahdolla asioita eteenpäin. Lipponen ei kuvia kumartele. Ei edes toimittajia, vaikka se nykyisin mediavetoisessa politiikassa tuntuu olevan lähes välttämätöntä. Juuri siksi häneen voi luottaa. Hän on järkähtämätön suomalaisen demokratian, sivistyksen ja moniarvoisuuden puolustaja. Paavo Lipponen on järkäle, joka osaa ja uskaltaa.

14.01.

Stalkkausta demokratian vahvistamiseksi

Keskiviikkona oli seuranani kaksi yläkoululaista koko työpäivän. Pojat tutustuvat eduskuntatyöhön demokratiaprojektin kautta. Päivä kulki rata-asioista, pohjoinen-etelä -dialogin kautta, tulevaisuus vuonna 2020 pohdinnan ja Afganistanin tilanteen kautta talouteen ja työllisyyteen. 

Pojat ihmettelivät kiirettä ja pitkiä päiviä ja kahvin juonnin määrää. Asiat heitä kiinnosti kovasti. Fiksuja nuoria miehiä! 

Fiksujen nuorten invaasio eduskuntaan jatkui nuorten parlamentissa. Nuorten parlamentti kokoontui perjantaina 16. huhtikuuta eduskunnan istuntosalissa. Täysistunto toteutettiin perinteiseen tapaan suullisena kyselytuntina: Nuorten parlamentin edustajat esittivät kysymyksensä kansanedustajan paikalta ja aihealueesta vastaava ministeri vastasi kysymykseen. Yleisradio televisioi Nuorten parlamentin istunnon suorana lähetyksenä. 

Suomen kouluissa huolehditaan hyvin vaikkapa matematiikan ja kielten opetuksesta, mutta demokratiakasvatuksessa olemme ohuemmalla pohjalla.

Joku aika sitten tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisnuoret uskovat eurooppalaisia verrokkejaan enemmän teknologian tai jonkun muun ohjaavan omalakisesti kehitystä. Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian keinoihin he uskoivat vähemmän. Demokratia on kuitenkin oikeusvaltion edellytys. Ilman demokratiaa ja oikeusvaltiota on vaikea uskoa hyvinvointiyhteiskuntaan. 

Demokratiaan kasvetaan lähellä, siksi on tärkeää saada vaikutusmahdollisuuksia mm. oman koulun, työpaikan, asuinalueen asioihin.

Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistui 95 parlamenttikerhosta eri puolelta Suomea 199 oppilasedustajaa, 91 toimittajaoppilasta ja 93 kerhonohjaajaa. On hyvä, että omaehtoista innostusta vaikuttamiseen löytyy, mutta entä ne jotka eivät vielä ole oivaltaneet politiikan merkitystä? Koulun merkitys demokratiakasvatuksessa on ehdoton. Niinpä nyt tuntikehyksistä päätettäessä on vakavasti mietittävä, mitä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisen tueksi tarvitaan!

16.04.