Avainsana-arkisto: kehitysyhteistyö

Naiset ja nälkä

Naisten aseman parantaminen kehitysmaissa poistaa nälkää ja köyhyyttä. Tämä oli pääviesti YK:n naisten asemaa koskevassa kokouksessa.
 
Jos naisilla olisi yhtäläinen pääsy siemeniin, maan omistusoikeuteen, työkaluihin, koulutukseen ja markkinoille kuin miehillä, niin maatalouden tuottavuus nousisi 20-30 prosenttia. Kymmenet miljoonat ihmiset välttyisivät nälältä.
 
Naisten merkitys maailman ruuan tuotannossa on kiistaton. Koko maailman väestöstä on neljännes maaseudun naisia. Meillä Suomessa maaseudun ongelmana on, että naiset muuttavat pois ja jäljelle jää yksinäisiä miehiä. kehitysmaissa taas miehet matkaavat suurkaupunkien laitamille ja naiset jäävät lastensa kanssa maaseudulle. Siksi maaseudun naisten voimaannuttaminen on maailman mittakaavassa tärkeää.

Kehitysmaissa maaseudun naisilla on kaksinkertainen riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle kuin kaupunkilaissisarillaan. Myös liian varhaiset pakkoavioliitot ovat iso riski. Lapsen varhainen kuolema ennen viidettä elinpäivää on 40 prosenttia yleisempää kuin saman maan kaupunkilaisilla.
 
Voisi kysyä, että miksi sitten ei yksinkertaisesti auteta naisia pois maalta? Siksi koska ruoka tuotetaan maalla. Ja ruokaa tarvitaan kaupungeissakin.
 
Kehitysmaissa maaseudun naisten asema on kaikilla mittareilla mitattuna maailman heikoimpia. Siksi tarvitaan tukea ja tuen parempaa kohdentamista. Se mikä on hyvää naisille ja lapsille, on hyvää kaikille ihmisille.

Kehitysavussa ja muussa tuessa on aina nähtävä sen vaikutukset molempiin sukupuoliin. Naisille oikeus omaan talouteen on ensiarvoista. Oikeus omistaa ja viljellä maata, oikeus perustaa pankkitili, oikeus käydä kauppaa, oikeus pitää voitot itsellään ei ole itsestään selvyys.
 
Muistan kun siivosin isoisäni jäämistöä ja papereista löytyi testamentti. Vanhin pojista sai torpan, toiseksi vanhin auran ja nuorimmainen kirveen. Tytär sai oikeuden asua vanhimman veljen tiloissa.  Nykyisin laki turvaa tasavertaisen kohtelun.

Myös kehitysmaiden naiset tarvitsevat tasa-arvoista politiikkaa turvakseen, oikeutta koulunkäyntiin, oikeutta sosiaaliseen turvaverkkoon ja omaa taloutta.
 
Sosialidemokraattisen naisliikkeen vanhoja tavoitteita olivat ”oma raha ja oma lupa”. Monet kehitysmaat ovat aikamoisen aikaloikan takana pohjoismaisen naisen asemasta. Silti tasa-arvo tavoitteena on yhteinen.

28.02.

Afrikan kauneus ja kurjuus

Muovipussimeri, huumeruiskut ja rikkoutuneet lasipullot ovat slummin lasten leikkikenttänä Dar es Salaamissa. Koulubussi vie lähes 10 kilometrin päähän kouluun, mutta tulevaisuuden näkymät ovat vaisut.

Kaukana kaikesta olevassa Chakaman kylässä on etuoikeus päästä pähkinänsärkijäksi euron päiväpalkalla. Vierailun jälkeen osaan arvostaa huomattavasti enemmän jokaista suuhuni laittamaan chashew-pähkinää. 

Minulla oli etuoikeus olla mukana ulkoministeriön kehityspolitiikan kurssilla ja tutustua paikan päällä Suomen tukemiin kehitysprojekteihin Tansaniassa. 

Tansanian talous kasvaa eurooppalaiseen kasvuun verrattuna voimakkaasti, mutta niin kasvaa väkilukukin. Reilu kolmannes väestä on aliravittua, puhdasta vettä saa noin puolet väestä, maaseudulla sähkö virtaa kahdessa prosentissa kyliä. 

Siellä eletään elämää, jota on vaikea kuvitella, kun on kasvanut pohjoismaisen vaurauden keskellä. Kehityksen merkitys saa myös uuden ulottuvuuden. 

Tuttuja tapoja tehdä kehitysyhteistyötä on kaivojen rakentaminen, koulujen ja terveysasemien rakentaminen, mutta sen rinnalla tehdään paljon uutta. 

Suomen projektissa kehitetään uusia teknologiakonsepteja yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Tutulta tuntui työnvälityspalvelu, jota kehitettiin kännykkään. Työnantajan ja työntekijän kohtaamista. Melkein kuin työhallinnon cv-netti. 

Kiinteistöveron kerääminen on Suomessa itsestään selvyys. Tansaniassa, jossa omistusolot ja kiinteistöjen olemassaolo ovat hatarammin tiedossa, uusi hyvä väline on sähköinen palvelu. Se näyttää, missä kiinteistöjä on ja mistä verot on jo saatu. 

Veropohjan laajentaminen on välttämätöntä, mutta maksuhalukkuus ohutta, koska moni kokee, ettei saa verorahoilleen vastinetta. Niinpä yrittäjistä 60-70 prosenttia toimii harmaalla sektorilla. 

Maaseudulla maanviljelyn tehostamista ja kestävyyttä haetaan monin keinoin. Yksinkertaiset välineet voivat olla toimivia. Viljelijä voi saada paremmin tuottavia siemeniä, kun sitoutuu luovuttamaan osan uusista siemenistä seuraavalle viljelijälle. Viljelyn tehostamisessa on kyse määrän ja laadun kasvattamisesta. 

Jalostusarvoja kasvattamalla maa voi saada vaurautta. Se kuitenkin vaatii sitoutumista ja laatutyötä. Esimerkiksi cashew-pähkinöiden jättituotanto valuu raaka-aineina Intiaan ja sieltä putsattuina, paahdettuina ja pakattuina Euroopan markkinoille. 

Masasin alueen kehitysprojekti pyrkii nostamaan pähkinän jalostusarvoa. Pienessä pajassa pähkinöitä perataan kuorista käsikäyttöisellä vimpaimella yksitellen. Jo tämä nostaa jalostusarvoa huimasti. 

Tansaniassa kaikki lapset ilmoittautuvat kouluun – kaikki eivät kuitenkaan käy koulua. Yleinen opettaja pula on suuri ja vielä suurempi pula osaavista opettajista on maaseudulla. Kukapa lähtisi sähköttömään kylään kauas kaikesta, jos tarjolla on parempiakin vaihtoehtoja.  

Kehitysyhteistyöprojektit taistelevat kulttuurierojen, maanomistuspolitiikan kummallisuuden, korruption ja monen muun vaikean asian kanssa. Uskon silti jokaisen kurssilla olleen tunnustavan, että kehityspolitiikkaa tarvitaan. Kehitysyhteistyörahoihin vaaditut säästöt leikkaavat varmasti kaikkein köyhimmiltä. 

Toivoa maan kehitykselle antaa löytyneet kaasuvarannot. Ne voivat yhdellä kehitysloikalla muuttaa koko maan joko hyvään tai huonoon suuntaan. Kyse on lopulta siitä, miten olemassa oleva varallisuus jaetaan. Olipa rahaa paljon tai vähän, kehityksen ratkaisee se valuvatko tulot vain eliitin hyväksi vai hyötyykö tuloista myös köyhin kansanosa. 

Televisiosta meille on tuttua savannien kauneus ja rikas luonto. Eläinten maailmassa on julmat, mutta selvät pelisäännöt. Ihmisten maailmassa säännöt ovat julmat, mutta epäselvät.

 

 

 

 

 

 

04.11.