Lakon murtajat

 

Lakko on työntekijän perusoikeus.  YK, ILO ja Euroopan Neuvosto ovat linjanneet lakko-oikeuden vahvaksi oikeudeksi.
Suomessa on ollut vahva sopimisen kulttuuri ja siksi lakkoja on suhteellisen vähän.  Työnantaja on viime aikoina nostanut  esiin ns. laittomat lakot ja haluaa niille kovat sanktiot.
Laittomuus kuullostaa pahalta, mutta miksi laittomia lakkoja on? Siksi, että työnantaja käyttäytyy kohtuuttomalla tavalla eikä työntekijöille jää muuta keinoa puolustautua kuin marssia ulos työpaikalta. Muualla maailmassa näitä kutsutaan usein mielenilmauksisksi, ei lakoiksi.
Se mitä tapahtui Finnairissa ei ole mikään pikku juttu, vaan iso periaatteellinen kysymys. Finnair onnistui murtamaan Ilmailualan Unionin IAU:n ja Ammattiliitto Pron lakon käräjäoikeuden päätöksellä.
Lakon lopettamiseksi asetettiin yhteensä 2,8 miljoonan euron uhkasakko ammattiliitoille ja ammattiosastoille. Päätös on tehty kuulematta ammattiliittoja.
Korkein oikeus on vuonna 1999 antanut ratkaisun, jonka mukaan oikeudenkäymiskaarta ei voi käyttää lakon murtamiseksi. Käräjäoikeuden päätös  Finnairin tapauksessa tekee käytännössä näin?
Lain mukaan käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia työtaistelun laillisuutta, vaan asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan.
Suomessa tuomistuimet ovat itsenäisiä eikä hallitus voi puuttua niiden päätöksiin. Oikeusministerin pitää kuitenkin pohtia, miten varmistaa, että käräjäoikeudet eivät ryhdy sooloilemaan asioissa, jotka eivät niille kuulu.

Lakko-oikeus on perusoikeus

Eduskunta käsitteli tänään harvinaista asiaa. Täysistunnossa oli vasta toista kertaa Euroopan unionin toissijaisuusperiaatetta koskevaa asia. Suomi ei ole ollut kovin hanakka käyttämään toissijaisuuskorttia.

Toissijaisuudessahan on kyse siitä, että meidän mielestämme kyseessä on asia, joka on parempi säätää kansallisella tasolla kuin EU-tasolla.

Käsittelyssä olevan komission  ehdotuksen taustalla on Suomea koskenut asia.  Taustalla on nimittäin Viking Line yhtiön Rosella aluksen ulosliputuksesta ja miehistön työehtojen heikennyksestä syntynyt Merimiesunionin työtaistelu, jolla pyrittiin estämään ulosliputus ja miehistön työehtojen heikennys.

Työtaistelusta käynnistyi oikeusprosessi, jossa EU:n tuomioistuin otti kantaa työtaistelutoimenpiteen oikeutukseen. EU-tuomioistuin katsoi tuolloin, että oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin on sellainen oikeutettu intressi, jonka vuoksi sisämarkkinavapauksien eli tässä tapauksessa yrityksen sijoittautumisvapauden rajoittaminen voi olla perusteltua. Samaan aikaan tuomioistuin katsoi, että lakko-oikeuden käyttöä voidaan rajoittaa suhteessa taloudellisten vapauksien kyseisessä tapauksessa sijoittautumisvapauden harjoittamiseen.

Maallikon logiikalla lopputulema on kestämätön.

Miten voi olla, että tuomioistuimen perusoikeudeksi tunnustamaa lakko-oikeutta tulee punnita suhteessa sisämarkkinavapauksiin kuuluvaan yritysten sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisvapauteen ja miten työtaistelutoimenpiteitä on oikeutettua rajoittaa.

Komission ehdotuksen tavoitteena on selkeyttämää oikeustilaa. Ikävä kyllä esitys ei selkiytä tilannetta, vaan sotkee entisestään.

Lakko-oikeus on jakamaton.  YK:n, ILO:n ja Euroopan Neuvosto ovat linjanneet lakko-oikeuden vahvaksi oikeudeksi. Sitä ei saisi alistaa suhteessa talouteen.

Komission asetusehdotus on epämääräinen ja ristiriitainen.

Toisaalta sillä halutaan selkeyttää oikeustilaa, mutta toisaalta siinä sanotaan, ettei tähänastista oikeuskäytäntöä pyritä muuttamaan.

Ehdotus saattaisi laajentaa EU:n toimivaltaa myös kansallisiin työtaisteluihin. Vaikka tarkoitukseksi sanotaan vain rajat ylittäviä työriitojen säätely. Työelämä ei ole selvästi kansallista tai rajatylittävää. Olisi vaikea tuetää, milloin työtaistelu on luonteeltaan rajat ylittävä ja milloin puhtaasti kansallinen.

Esimerkiksi kuljetusalan lakot ovat yleensä luonteeltaan sellaisia, että niistä helposti syntyy myös rajat ylittäviä vaikutuksia tavaroiden, palvelujen ja henkilöiden vapaaseen liikkumiseen. Entäpä satamat, milloin toiminta niissä on kansallista ja milloin tavaroiden ja palveluiden liikkumiseen liittyviä?

Ehdotukseen sisältyy myös varoitusjärjestelmän luominen. Jäsenvaltioille tulisi velvoite ilmoittaa komissiolle tiedossa olevista työtaistelu-uhista. Synnyttäisikö ilmoitusvelvoite EU:lle myös toimivallan puuttua ilmoitettuihin työtaisteluihin, jos se katsoo sen vaikuttavan sisämarkkinavapauksien toteutumiseen?

Selvästi rajat ylittävissä työtaisteluissa selkeämpiä pelisääntöjä kaivataan. Nyt tulee etsiä muita väyliä, joiden kautta ongelmallista oikeuskäytäntöä voitaisiin korjata.

Ei saa olla niin, että talous ja yritysten  oikeudet kävelevät työntekijöiden perusoikeuksien yli. Rahan ja ihmisen väliset oikeudet eivät voi olla edes suhteellisia. Ihmisen tulee olla aina ensin.