Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen?
Suomalaista koulua ylistetään maailmalla ja pärjäämme Pisa-arvioinnissa. Mutta opettaako koulu niitä asioita, joita elämässä tarvitsee?
Koulutuksen arviointi neuvoston raportti kertoo, että lukio ei valmenna yliopistoa varten. Korkeakouluopiskelijat kertoivat hyötyneensä jatko-opinnoissaan lukion oppiaineista eniten matematiikasta (24 prosenttia), äidinkielestä (17 prosenttia) ja vieraista kielistä (17 prosenttia). Aika alhaiset hyötyprosentit perusaineista.
Paradoksaalista on se, että samoissa aineissa opiskelijat joutuivat myös parantamaan osaamistaan eniten. Kärkeen nousi toinen kotimainen kieli.
Nykyinen koulu tarjoaa paljon valinnanmahdollisuuksia. Se sopii opiskelijoiden toiveisiin ja valinnanvapautta korostavaan aikaamme. Sopiiko se järjestelmälliseen opiskeluun ja kuinka hyvin valinnanmahdolisuus arjessa toteutuu?
Äitiperspektiivistä nykyinen lukio on vaativimmillaan ainevalinnoissa ja lukujärjestyksen rakentamisessa. Ensimmäisen vuoden aikana harva tietää, mitä haluaa isona tehdä. Loppupeleissä jo ensimmäisen vuoden valinnat vaikuttavat pitkälle.
Jos oppilas haluaa kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa reaalissa toisiaan lähellä olevia aineita ja selvitä lukiosta kolmessa vuodessa, on osa aineista kirjoitettava jo toisen vuoden keväällä tai viimeistään kolmannen vuoden syksyllä. Ja kurssit on tietenkin oltava suoritettuna ennen kirjoittamista. Tätä ei aina osata ennakoida.
Jos kielivalikko koulussa on runsas, mutta osa kielikursseista on tarjolla fyysisesti toisessa lukiossa ja liikkuminen syö puolet oppitunnista, niin kuinka tehokasta tällainen opiskelu on.
Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Huh, mitkä vaatimukset.
Suomalainen koulu on laadukas, ja sitä kelpaa kehua. Erityisen aavistuksen ansaitsee koulun tasalaatuisuus ympäri Suomen. Kuinka kauan tasalaatu säilyy, jos kuntien selviytymiserot kasvavat. Kuntaremontti on tarpeen jo koulutuksen tasa-arvon vuoksi.