Keskiviikkona oli seuranani kaksi yläkoululaista koko työpäivän. Pojat tutustuvat eduskuntatyöhön demokratiaprojektin kautta. Päivä kulki rata-asioista, pohjoinen-etelä -dialogin kautta, tulevaisuus vuonna 2020 pohdinnan ja Afganistanin tilanteen kautta talouteen ja työllisyyteen. 

Pojat ihmettelivät kiirettä ja pitkiä päiviä ja kahvin juonnin määrää. Asiat heitä kiinnosti kovasti. Fiksuja nuoria miehiä! 

Fiksujen nuorten invaasio eduskuntaan jatkui nuorten parlamentissa. Nuorten parlamentti kokoontui perjantaina 16. huhtikuuta eduskunnan istuntosalissa. Täysistunto toteutettiin perinteiseen tapaan suullisena kyselytuntina: Nuorten parlamentin edustajat esittivät kysymyksensä kansanedustajan paikalta ja aihealueesta vastaava ministeri vastasi kysymykseen. Yleisradio televisioi Nuorten parlamentin istunnon suorana lähetyksenä. 

Suomen kouluissa huolehditaan hyvin vaikkapa matematiikan ja kielten opetuksesta, mutta demokratiakasvatuksessa olemme ohuemmalla pohjalla.

Joku aika sitten tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisnuoret uskovat eurooppalaisia verrokkejaan enemmän teknologian tai jonkun muun ohjaavan omalakisesti kehitystä. Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian keinoihin he uskoivat vähemmän. Demokratia on kuitenkin oikeusvaltion edellytys. Ilman demokratiaa ja oikeusvaltiota on vaikea uskoa hyvinvointiyhteiskuntaan. 

Demokratiaan kasvetaan lähellä, siksi on tärkeää saada vaikutusmahdollisuuksia mm. oman koulun, työpaikan, asuinalueen asioihin.

Nuorten parlamentin istuntopäivään osallistui 95 parlamenttikerhosta eri puolelta Suomea 199 oppilasedustajaa, 91 toimittajaoppilasta ja 93 kerhonohjaajaa. On hyvä, että omaehtoista innostusta vaikuttamiseen löytyy, mutta entä ne jotka eivät vielä ole oivaltaneet politiikan merkitystä? Koulun merkitys demokratiakasvatuksessa on ehdoton. Niinpä nyt tuntikehyksistä päätettäessä on vakavasti mietittävä, mitä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisen tueksi tarvitaan!