Ilkka Tynkkynen

Oletko samaa mieltä …

Euroopan merkitys: ”Euroopan syvin merkitys on sen rooli rauhan tyyssijana.”

Uhat Euroopan rauhalle: ”Uudet uhat rauhalle Euroopassa eivät muodostu niinkään valtioiden välille kuin niiden sisällä.”

Rauhan edellytykset: ”Yhteiskunnan pohjana pitää olla jakamaton ihmisarvo, joka on sama kaikilla riippumatta ihonväristä tai kulttuuritaustasta.”

Eurooppa ja Venäjä: ”EU:n ja Venäjän yhteistyön tavoitteena tulee olla vapaa kauppa.”

Talouskriisi: ”Rahamarkkinoiden valvontaa on lisättävä. Luottoluokituslaitosten ( esim. Moody’s) valvontaan tulee perustaa uusi EU-viranomainen. Uusia työpaikkoja on luotava investoimalla vihreään talouteen.”

Eurooppalainen ihminen: ”Työntekijöiden ihmisarvoinen kohtelu on tärkeää ikääntyvälle Euroopalle. Tarvitaan EU-tason työaikasuojelua ja työntekijöiden oikeuksien turvaamista – myös alihankintaketjuissa. Lapsiperheiden ja vanhusten julkisia palveluja ei tule jättää markkinoiden armoille.”

Ilmastonmuutos: ”Päästötavoitteita on laajennettava uudella ilmastodirektiivillä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävä metsäteollisuus hyötyy viherelvytyksestä.”

… kuin Petra Paasilinna.

EU-ehdokas Petra Paasilinnan edellytykset hoitaa tehtäviä Brysselissä:

• kokemus ulkoministeriössä, Suomen Pietarin pääkonsulaatissa, Suomen Luxembourgin suurlähetystössä
• harjoittelukokemus Euroopan parlamentissa Belgiassa
• asunut seitsemässä maassa
• luennoitsija Metzin yliopistossa Ranskassa
• kielitaito: suomi, englanti, ranska, venäjä, japani, ruotsi ja luxemburg ja alkeet saksasta ja espanjasta

Tarvitaanko EU:ssa henkilökohtaiselle vuorovaikutukselle välttämätöntä kielitaitoa?

Tarvitaanko EU:ssa kokemusta kansainvälisestä diplomatiasta?

Tarvitaanko EU:ssa  valmiita verkostoja?

Suomeen voi vuoden lopusta alkaen perustaa verovapaan osakeyhtiön, joka jakaa kaiken tuoton sijoittajille.

Rahaston on lain mukaan maksettava osinkoina 90 prosenttia tuotoista. Rahasto ei maksa tuotoistaan lainkaan veroa.

Rahaston on listauduttava pörssiin kolmen vuoden aikana perustamisesta.

Sitä kutsutaan Reit-rahastoksi. Real Estate Investment Trust.

Kuulostaa houkuttelevalta, eikö?

Sijoituskohteet on rajattu lainsäädännössä vain kiinteistöihin. Paperilla mainitaan vuokra-asuntokiinteistöt.

Eduskunta on juuri säätänyt lain, joka on synnyttänyt USAssa ja keski-Euroopassa valtavia yhtiöitä, jotka jalostavat jo rakennetuista kiinteistöistä luksusasuntoja vuokrattaviksi. Se on asuntorahastolaki.

Lakia perustellaan sillä, että se lisää vuokra-asuntojen tuotantoa. Jos rahasto ei halua maksaa 90 prosenttia tuotoistaan osinkoina, se voi käyttää osan voitoista uusien asuntojen rakentamiseen ja pudottaa osinko-osuuden 60 prosenttiin.

Vanhoja vuokra-asuntoja ei kannata siirtää Reit-rahastoon, koska niistä joutuisi maksamaan ylimääräisiä veroja. Ja niin paljon ettei se ainakaan vielä kiinnosta VVO:ta eikä Satoa.

Tällä hetkellä suomalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt eivät ole kiinnostuneista perustamaan Reit-rahastoja, koska ne eivät lain mukaan voi sijoittaa esimerkiksi liikekiinteistöihin. Jos suuret kansainväliset sijoittajat innostuvat Suomessa hallitsemaan vuokra-asuntomarkkinoita, yhtiöitä epäilemättä löytyy. Kauppakeskuksilla on käyty kauppaa jo pitkään.

Jostain taitaa kuitenkin löytyä Suomeenkin yhtiöitä, jotka ovat kiinnostuneita 90 prosentin verovapaista osinkotuotoista ja joille pörssiin listautuminen ei ole ongelma.

Ulkomailla Reit-rahastot ovat keskittyneet jalostamaan vanhaa kiinteistökantaa. Vuokra-asunnoista on ulosmitattu vanhat vuokralaiset, kiinteistöt saneerattu eikä uusia vuokralaisia ole tarvinnut etsiä.

Onkohan sillä mitään merkitystä kenellekään, että Suomessa lain mukaan häädön saanut on vuokravelvollinen asuntoon, kunnes siihen on saatu uusi asukas?

Kun uutisissa kuulee sanan politiikka, ihmisen lyhytkestoisen muistin maalivahti torjuu sanoman kuin Miikka Kiprusoff ylämummon.

Kuka jaksaa olla kiinnostunut lätkäottelusta, jossa vastakkain ovat Pörsänmäen Ponnistus ja Suomen maajoukkue. Hallituksen politiikassa ottelun voittokerroin on kansalaiselle sama kuin olisi joukkueiden vedonlyönnissä,

Maajoukkueessa pelaavat ne, jotka hallitsevat pelin ja valitsevat erotuomarit, siis hallituspuolueet. Ponnistuksessa pelaavat kansalaiset. Kaikki kuitenkin uskovat ihmeeseen, Pörsänmäen voittoon vaikka tietävät sen mahdottomaksi. Unelma on kuin sininen tai vihreä vappuilmapallo, joka jaksaa nousta yhden huumaisen päivän yli, vaalipäivän.

Vaalipäivä on aina loppuottelu, ja koitos käydään neljän tai kuuden vuoden välein.

Viimeisten vaalien tulos on merkinnyt tavallisen ihmisen hyvinvointiin yhtä vähän kuin kärpäsen huokaus. Matsi on hetkellisen toivon huuma, joka kestää yhden illan ja joka seuraavalla viikolla on unohtunut.

Paitsi että Ponnistuksen ja maajoukkueen välisen ottelun tulos on ollut maamme tulevaisuus. Neljän vuoden tulevaisuus  tai lopullisesti. Vuosien yksinäisyys.

Kokoomuksen strategia on kulisseissa thai-nyrkkeilyn taktiikkaa ilman armoa. Keskusta on tukehtumassa Vanhasen ruotoon.

Jokainen tietää että politiikka on peliä. Hallituspuoluiden vaalilupaukset ovat kuin Koskenkorva, ja kun krapula iskee, toisten juoma seuraavina päivinä on Ch Margaux, toisilla keskiolut päivästä päivään.

”Syyttömänä syntymään sattui hän, tähän maahan pohjoiseen ja kylmään…”

Kannattaa miettiä onko Kauniit ja Rohkeat totta?

Vuoden 2004 EU-vaaleissa valittujen kokonaisäänimäärät ja parhaan vaalipiirin äänimäärä prosentteina kokonaisäänimäärästä.

Klikkamalla kuva suuremmaksi

Viime EU-vaaleissa 2004 valittiin neljätoista meppiä. Demareita oli kolme, äänimääräjärjestyksessä Reino Paasilinna runsaat 64 000 ääntä, Riitta Myller noin 55 000 ääntä ja Lasse Lehtinen noin 47 000 ääntä.

Meppien äänimäärät olivat 33 000 -150 000.

Oman vaalipiirin äänten keskittämisellä oli mahdollista päästä läpi. Virrankoski imi omalta alueeltaan 30 000 ääntä, Lax omaltaan 18 000.

Varminta oli kuitenkin laanata ääniä tasaisemmin. Jokainen meppi sai yhdeltä alueelta vähintään 8500 ääntä. Äänten poiminnan oli onnistuttava kuitenkin jokaisessa vaalipiirissä. Nimi merkitsee, brandi on handy.

Puolueen kannatus tietysti navoittaa tuloksen. Vuonna 2004 Kokoomuksen kannatus oli 23.7 %, Keskustan 23.4 %, SDP:n 21.2 % , Vihreiden 10.4 %, Vasemmistoliiton 9.1 %, RKP:n 5.7 % ja KD:n 4.3 %.

Aina on kuitenkin niin että mitättömältä tuntuva poikkeama alkuarvoissa hämärtää ennustettavuutta. Lukuja on mukava maistella vaikka on tietysti niin, että hajut ovat ne, jotka pysyvimmät muistijäljet jättävät.

Puolueen on tuoksuttava hyvältä.