Jouni Martiskin

Haluan tässä muistuttaa itseäni, että kun yhteistoimintasopimus tulee käsittelyyn syksyllä, siihen pitää pyrkiä tekemään sellaisia muutosehdotuksia, että luottamushenkilöillä on jotakin sanomista päätettäviin asioihin kun sopimuksesta asioiden kulkua ruvetaan tarkastelemaan. Nyt minulla on mielikuva, että luonnos on jo kuntaliitossa hyväksyttävänä??? Mikä neuvoteltu sopimus on sellainen, joka on jo lakipykäliä myöten valmiiksi pureksittu? Varsinkaan, kun minkään sortin neuvottelua tai sopimuspykälien esittelyä ei ole suoritettu luottamushenkilöille (ei ainakaan demareille).

Täytyy myös muistaa yrittää muistaa muuttaa muita sopimuksia niin, että jos päätös on tarkoitettu tehtäväksi luottamushenkilöiden toimesta, niin luottamushenkilöt tekevät sen päätöksen. Tällaisesta virkamiesten tekemäsät luottamushenkilöpäätöksestä pintaan pulpahtaa loppuelämäni ajan tilaajajohtajan valinta, jossa seutuvaliokunta – kunnanjohtajat – suunnittelutoimikunta yms. -  hoiti homman loppuun saakka niin, että Tohmajärven kunnanhallituksella oli tasan yksi vaihtoehto valita virkaan henkilö. Perineuvostoliittolainen systeemi täällä Keski-Karjalassa. Ja tuota menettelyä vielä kilvan kehutaan. Kolleega Rätyä lainatakseni: Voi …..

Esiopetuksen ja päivähoidon siirron takaisin saamisen valttikorttina keskustalaiset käyttävät viiden vuoden sopimusta. Kun puhe siirtyy palavereissa toimintojen siirtoon takaisin kuntien omaksi työksi, on ensimmäinen tätä vastustavan ryhmittymän puhe työntekijöiden viiden vuoden siirtymäturvasta. Se kuulemma menee jos päivähoito ja esiopetus siirtyy takaisin. Tuota pitää sitten työntekijöiden pelätä? No nyt kuulemma on kuitenkin niin, että siirtymäaika säilyy vaikka toiminnot seilaisi miten Keski-Karjalassa. Laskenta-aika alkaa vuoden 2009 alusta eli kun työntekijät siirtyivät Helliin. Että näin kertoi Hellin johto.

Kokoomuksen Katainen asettelee taas asioita mieleisekseen. Johtolinjaus on edelleen, että vastakkainasettelun aika on ohi. Se sopii Jyrkille ja kumppaneille paremmin kuin mikään muu. Myös tässä viherpesussa. Palkkaverotus alas, mutta käyttöverotus ylös. Se sopii erityisesti niille, joilla on rahaa maksaa kaikesta turhasta. Ja vielä paremmin niille, jotka saavat kulutuksensa tavalla tai toisella vähentää verotuksessa. Firman omistajat tai kenties niiden kautta merkittäviä luontaisetuja nauttivat.

Tuiki tarpeellisen toiminnon tai käyttöasian verottaminen entistä kovemmin ei tunnu minusta hyvältä. Ihan kaiken yläpuolella on sähkö. Sitä verotetaan ja verotetaan lisää. No sinällään ei se haittaa, jos tuotantohinta ei ole korkea. Mutta yhdessä pörssipelin kanssa korkea verotus alkaa ahdistamaan. Sähkö on jo pitkään ollut lähinnä välttämättömyyshyödyke. Tai ihan arkipäivän asia,  jota ilman ei tulla toimeen, ennen kuin maailma mullistuu tai ottaa pahasti takapakkia.

Sähkö on ilmainen sampo osakkeenomistajille. Kaikki joutuvat maksamaan sen mitä siitä pyydetään. No… teollisuus pystyy kiristämään valtiota maksuhelpotuksilla perinteisen isämaallisella ajatusmaailmalla: Lähdemme pois Nuubiaan jos kulut ei pienene. Ja nehän pienenee. Kuluttaja-kansalainen voi uhitella samalla tavalla, mutta silloin vastaus on: tervemenoa. Arvostuksessa on eroja. Eikä vastakkainasettelu ole kadonnut eikä tule katoamaankaan.

Aina välillisiä mustia hetkiä tulee ihmisten ajatusmaailmaan. Kuten se, että kokoomus on työväenpuolue. Siihen on viimeisen neljän vuoden ajan uskonut yllättävän suuri ihmisjoukko. Mitä nuorempi ja lennokkaampi ihminen, sen helpompi on tähän silmänkääntötemppuun uskoa. Toivottavasti joskus jokainen miettii, olenko oikeasti hyvätuloinen ja menestyvä, jolle palkkaverotuksen helpottaminen hinnalla millä hyvänsä on kaikkein tärkeintä.

Sen jälkeen kannattaa miettiä mitä on valmis maksamaan esim. perusterveydenhuollosta ja opiskelusta. Ne on kaksi peruselementtiä, joiden edullisuudesta kannattaa pitää kiinni. Kokoomus ei näitä asioita aidosti kannata. Jos tulee hyvä välistävetoesitys yhteiskunnan veromarkkojen siirtämiseksi muutaman ihmisen taskuun, niin kannatusta tällaiselle alkaa tulla kaikkien vihreiden työrukkasten omistajien suulla. Peukalo pystyssä tietenkin. Ja taas yhteiskunta muuttuu kalliimmaksi, työnantajat narisevat työntekijöiden palkkapyyntöjen kohtuuttomuutta, hinnat nousevat, pelin osaava osakkeenomistaja rikastuu järjettömästi (harva osakkeita omistava kotitalous tekee samoin) jne.

Hyvinvoivat yritykset pitävät Suomen pystyssä. Se on aidosti niin ja sen myöntävät kaikki työtätekevätkin. Kun ne firmat siirtyvät ulkomaiseen omistukseen, alkaa se pystyssä pitäminen olla tuurikauppaa. Silloin keskustellaan oikeastaan vain osakkeen tuotosta ja missä se tuotto voisi olla parempaa kuin Suomessa. Ja todetaan lopulta, että Nuubiassa. Kun suomalaisten terveyttä hoidetaan nuubialaisomisteisen firman välityksellä, saadaan mukaan aimo annos terveyspitoista jännitystä vaikkapa tällaisen tulevaisuuteen sijoittuvan vuoden pörssituloksella:

Lakkaako terveydenhuolto olemasta Suomessa, kun tuo veronmaksajien rahoittama osakeautomaatti ei tulevaisuusvuonna  XXXX tuottanutkaan enää osinkoa/osake kuin 30 senttiä. Edellisvuonna tulos oli 1,20 euroa. Tällainen tehottomuus pistää veronmaksajien rahoja härskisti käyttävän sijoittajan debet/kredit-jutut paniikkiin. Ja silloin saneerataan. Jos saneerauksen kohteena on suomalaisten julkisesta terveydehuollosta enää ainoana vastaava yritys Oy Nuubia AB, alkaa terveydenhuolto loppua satojentuhansien ihmisten ulottuvilta. Tämäkin on kokooomuksen visio. Ei vastakkainasettelua…

Kiteellä on nyt hieman hankalat hetket sairaanhoidollisesti. Vuodeosasto (t?) kamppailevat kuumeisen homeongelman kourissa. Lämpo on jo yli+39.5 C. Rahhaa ei ou, valtiota kaipaavat apuun. Röntgenit, kuntoutukset yms. tilat on sulun partaalla aika nopsaan…. Tässä on vaarana budjetin räjähtäminen jos vuodepotilaita ei saada Keski-Karjalan alueella kohta muuanne kuin keskussairaalaan Tikkamäelle.

Jos tilanne on näin paha kuin kuvailin (taiteilijan vapaudella), niin eiköhän ruveta säästämään Kiteen kaupungin ja laajemminkin valtion veronmaksajien rahaa seuraavasti:

Tohmajärven terveyskeskusremontti valmistuu reilusti ennen joulua jos pakkaset ei äidy ihan mahottomiksi juhannuksen jälkeen. Täällä on jo röntgen ja näytteitä osataan ottaa vallan hyvin. Kyllä se jonkun sortin sairaalan tuntomerkit täyttää. Lääkäreille on tätä nykyä tyhjiä huoneita runsaasti. Vuodeosastopaikkoja on remontin jälkeen noin 30 kappaletta. Uutuutena eristysosasto, joka syntyy nyt rakenteilla olevaan uudisosaan. Paikkoja on siis lähes riittävästi, koska konsultin sana on se jota uskoman pitää. Hän oli sitä mieltä tuossa talvella, että 35-paikkainen akuutti-sairaala-vuodeosasto yms. riittää koko Keski-Karjalaan. Viiden heitto vuodepaikoissa sinne tänne ei näinä säästön aikoina mihinkään asiaa muuta.

Rääkkylässä on myös homma hanskassa vuodeosaston suhteen. Hyvät tilat. Siellä voidaan loput vuodepotilaat hoitaa. Kesälahti hoitaa homman kotiin niin kuin parhaaksi näkee, investoi vuodeosasto- tai tehostetun/normaalin asumispalvelun paikkoja.

Tilaongelmat on näin ratkaistu.

Kiteelle jos jotakin rakentavat, niin tehostettua tai asumispalvelupaikkoja. Eikä välttämättä niitäkään. Siellähän jo joku OY-firma AB aikoo rakentaa 40 petiä jonkun sortin asumispaikkoja. Kiteen ei siis todella tarvitse enää investoida sairaalan seiniin, kun ne investoinnit seisoo jo valmiina täällä muualla yhteistoiminta-alueella. Uskon ja toivon, että tällä tavalla yhteistyökin alkaa toimia ja ympäristökuntien vastustus vähenee merkittävästi. Onhan se nyt perin perin kummallista, että dynaamisessa Kiteen kaupungissa halutaan ottaa täysin tarpeetonta velkaa ja lisätä näin veronmaksajien rasitetta helposti parin pennin verran ihan tuosta vaan. Ja siinä sivussa ympäristökunnatkin maksavat tuota samaista investointia joko tavalla a tai b. Vaikka miten muuta väitettäisiin.

Miettikääpä tätä siellä Kiteellä oikein todella vakavasti.

Alueellemme on muuten taas tulossa uusi vuodeosastoselvitys. Tilaajana on joku taho, joka haluaa taas samalaisen tuloksen kuin Helli on tähän asti konsulteilta halunnut. Selvitykseltä voi odottaa taas lisää hammasten kiristystä muilta kuin tilaajan kannattajoukolta. Kyse ei nyt siis välttämättä ole tilaaja-tuottaja mallin tilaajasta. Tilaaja saattaa olla Helli. Jos tuo vuodeosastoselvityksen tekijä (lääkäri Teittinen) saisi toimeksiannon Tohmajärven demareilta, ja hänelle kerrottaisiin mitä halutaan, niin selvityksen tulos olisi varmasti perin toisenlainen kuin nyt kesemmällä mahdollisesti valmistuva konsultointitilaus.

Sellaista se on konsultointi. Sellaisen tuloksen saa kuin tilaaja haluaa. Kannattaa muistaa ainakin vielä kerran tai parikin tämä tosiasia myöhemmissä Helli-vaiheissa.

Kesää rupeaa tekemään kun meikäläinen saa juosta kukkaruukkujen kanssa kellarin ja yläkerran väliä. Oikean kasvupaikan löytyminen on puolison päättäväisyyttä katsellessa näköjään eräänlaista taidetta. Kuin lääkäriä Keski-Karjalaan etsisi…

Tohmajärveen puolenkymmentä vuotta sitten liitetty Värtsilän kunta elää edelleen elämäänsä paikallisten asukkaiden kautta. Kuntaliitosrahoista ei sinne herunut liikuntahallia eikä montaa muutakaan suunniteltua asiaa. Teollisuusalue sai kuitenkin osansa kehitysrahoista. Värtsilän vahvuus oli Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka, joka pyörii nyt Tohmajärven kunnan strategioiden yhtenä pääkohteena.

Kovin on vaikeaa hyödyntää tuollaista kultakimpaletta jos yrityselämällä ei ole sitä kuluisaa riskinottokykyä, halua ja ennen kaikkea tarvetta. Kunta ei paljonkaan asialle mahda jos mitään ei rajallisista panostuksista huolimatta tapahdu. Paikalliset ihmiset voivat tehdä sen verran, että muistuttavat tuollaisen mahdollisuuden sijaitsevan täällä päin. Josko joku joskus koukkuun tarttuu…

Nostan hattua Värtsilän pitäjäyhdistykselle, joka sitkeästi vaalii ja tuo esiin oman alueensa toimintoja ja tapahtumia. Pitäjäyhdistyksellä on aivan näppärät kotisivutkin, joita pääset tutkimaan vaikkapa tästä linkistä.

Vappu on vietetty. Pidin ensimmäisen ”poliittisen” tilaisuuden puheeni, joka käsitteli lähinnä alkavaa Tohmajärven Kemien työväentalon kunnostusprojektia. Talo on perinteikäs, nykypaikallaan vuodesta 1921 seissut rakennus. Sitä on laajennettu ilmeisesti 1947. Samalla paikalla oli jo yksi työväentalo, joka jostakin kumman syystä paloi itsenäisyyspäivän aattona 5.12.1919.

Nyt talolla on viimeiset hetket. Joko annetaan mennä ja rapistua tai sitten kunnostetaan. Yhdistyksen johtokunta päätyi viime syksyn kokouksessaan kunnostuksen kannattajaksi. Laadittiin kolmivaiheinen kunnostussuunnitelma ja talousarvio, joka on vaatimattomasti noin 150.000 euroa. Summaa saadaan pienemmäksi – merkittävästikin -  talkootyöllä. Avustusta haettiin kotiseutuliitolta ja saatiin ensimmäiseen vaiheeseen 10.000 €uroa. Hyvä pesämuna.

Nyt viritellään omarahoitusosuuden hankintaa. Johtokuntalaiset eivät halunneet henkilökohtaiseen velkavankeuteen pankin kanssa, joten päädyttiin rahankeräykseen. Hankittiin rahankeräyslupa poliisilta ja nyt  homma alkaa käynnistyä. Toivotaan, että tämän laatuista talkoohenkeä löytyy. Nyt puuttuu enää raa’an talkootyön tekijät. Itse olen sitä mieltä, että pitkään mukana olleet ja jo edelliseen kunnostukseen 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa osallistuneet veteraanit saavat nyt olla rauhassa ja nauttia sitten valmiista hedelmistä. Hieman nuorempaa väkeä kaipaan tekijärinkiin. Katsotaan onnistuuko.

Tulevana syksynä, tai jo kesän puolella, olisi tarkoitus ensimmäinen vaihe saattaa käyntiin. Ja vaatimattomasti pikavauhtia parissa-kolmessa kuukaudessa jopa valmiiksi saakka. Ei sitä nimittäin jaksa tolkuttomia aikoja nykypäivänä tämän sortin hommissa viettää. Nopeampikin remonttivauhti on mahdollinen jos sitoutuneisuutta ja sitä rahaa siunaantuu. Taas tämänkin asian tiimoilta odotellaan. Mutta nyt myös toimitaan, koska tämä homma on omissa käsissä.

Ihmiset alkavat todellakin herätä ja kiinnostua päätöksenteosta ja siitä, mitä tällä kaikella ajaetaan takaa. Ensimmäinen puoli vuotta valtuustourallani meni lähes ilman puhelinkontakteja, mitä  nyt koulujen säilyttämisen puolesta muutama ihminen otti yhteyttä. Toinen puolivuotiskausi oli jo paljon vilkkaampaa. Meneillään oleva kolmas puolivuotisjakso onkin sitten ollut suoranaista hulinaa.

Ihmiset analysoivat kaikkea lukemaansa ja kokemaansa. Kun jokaisella on vielä jotakin sisäpiirin tietoa eri asioista, niin huomaamatta tietomäärä kehittyy myös valtuutetulla. Tiedon jyväsistä saa silmät auki kävellen kasattua kokonaiskuvaa, joka ei ole liian värittynyt tai yksioikoinen.

Nyt ihmiset Tohmajärvellä pohtivat tosissaan, mitä Helli-rumballa ollaan hakemassa? Onko se tosiaan vain palvelujen turvaamista alueen kunnissa, kuten homman markkinoinnissa on bruukattu toitottaa.

Nyt eletään ihan eri aikaa kuin vaikkapa 1980-90 -luvuilla, jolloin periaatteesta vastustettiin kaikkea, mikä liittyi yhteistyöhön akselilla Kitee-Tohmajärvi. Kitee vei väkisin pesäpallon pelaajatkin tuhkien ohella pesästä. Nyt ajat on toiset ja Kiteekin huomioi kumppanit…

Hellin myötä markkinoitiin parhaiden käytäntöjen ottamista toiminnan perusteeksi jokaisesta kunnasta. Sanovat, että kovin Kitee-keskeiseltä näyttävät ne parhaat käytännöt tällä hetkellä. Samalla lisäävät, että ei ole toimivimpia juttuja ne käytännöt. Paljon parempaa on heitetty roskiin. Toinen markkinointivaltti – tai jo ennakkoon lepytyskeinoksi luettava lause – oli lähipalvelut. Kunnat määrittävät mitä ne tahtovat. Jokainen kunta voi ostaa haluamiaan palveluja erikseen jos tarvetta on.

Paremmat käytännöt osoittavat, että hyvät lähipalvelut koskevat vain Kiteetä. Ei sekään voi erikseen ostaa mitään ylimääräistä. Kiteellä vain kaikki nykyinen säilyy automaattisesti. Tai palvelun taso jopa nousee, jos nykyaikainen akuuttisairaala (tai mikä liekin taas tällä hetkellä nimeltään) sinne perustetaan.

Muissa kunnissa kaikki katoaa. Ne tehostetun palveluasumisen paikatkin. Terveyskeskus (tai mikä se liekään nykyhetken nimeltään) on kohta kummajainen ympäristökunnissa. Tohmajärveltä ei saa tätä nykyä lääkäripalveluja läheskään joka päivä. Nyt alkuviikon aikana useat tohmajärveläiset henkilöt ovat epäilleet, että Helli turvaa päivystyspalvelut klo 8- 16 kaikessa hiljaisuudessa keskittämällä ne Kiteelle. Meneeköhän tuo ajatus kaikkien toiminta-alueen sisällä laadittujen sopimusten mukaan? Ei voi olla niin… pötyä ja pahasisuista huhuttelua taas. Mutta odotellaan kuitenkin vähän aikaa… siihenhän on jo meikäläinenkin tottumassa ihan viimeisen päälle. Parhaat käytännöt tuppaavat näkymään arjessa yllättävän nopeasti. Siperia ja  junamatkailu opettaa sekin vaikka mitä.

Kyllä muuten jännittää tällaista tavallista päätöksentekijää…

Jos tarkalla korvalla kuuntelee päättäviä päättäjiä, niin muutoksia on luvassa. Helliin haetaan TOSISSAAN virkalääkäreitä. Nyt lääkäripulan aiheuttaja on saatu valtakunnallistettua jonnekin eduskuntatalon suunnalle. Tämä on melkoinen myönnytys paikallisille blogi- ja mielipideosastojen kirjoittajille, jotka ovat tähän asti olleet syntipukkeja. Vielä hiukan epäilen miten virkalääkärien hankinta onnistuu. Syyt kun eivät välttämättä ole täysin valtakunnalliset. Joidenkin tietojen mukaan jotakin paikallistakin (alueellista) toimintaa menneiden vuosien aikana on lääkäripulan aiheuttamiseksi suoritettu.

Eilen kuultiin virkamiesjohdolta Tohmajärvellä, että organisaation puutteiden jauhamisella ei homma muutu. Pitää vaan jaksaa uskoa ja tehdä KOVASTI töitä Hellin kehittämiseksi. Siispä ei kun latuselle ja toimeen.

Uskon tämän alkuvuoden perusteella, että niitä kuntien kaipaamia kovia lääkkeitä ei uskalleta ja osata lempi-liikelaitoksen kohdalla soveltaa. Niitä vastaavantasoisia lääkkeitä kuten kaiken leikkaaminen terveyspalveluista. Niitä lääkkeitä,  joita on esitelty oppositiosta. Ongelma on siinä, että Hellin luojat eivät näe systeemissä ja organisaatiossa mitään suurempaa vikaa. Heidän näkökulmastaan kaikki kritiikki on ulkopuolelta tullutta skeidaa, jota pitää järjestelmällisesti lakaista sivuun. Koska systeemi on hyvä, suorastaan huippu. Luomistyön tekijät ovat eräällä tapaa Hellissä niin sisällä kuin vain asiassa voi sisällä olla.

Eikä tässä ole mitään hätää. Lääkärit vain eivät hakeudu jostakin syystä minimimääräisestikään Kiteen alueelle. Plussana nähdään kulujen kasvun pysähtyminen. Konsultti Ollin järkevimpiä lauseita Helli-seminaarissa on ollut se, että valitettavasti tämä kasvun pysähtyminen ei kerro lähellekään siitä, että homma on hanskassa. Se kertoo siitä, että henkilöstöä alkaa joissakin prosesseissa olla niin vähän, että kahden vuoden sisällä homma saattaa levitä käsiin. Kovalevy jurskahtaa jumiin useammallakin työntekijällä.

Noiden Helli-kilpailutusten epäonnistumisista on ollut se hyöty, että ollaan päästy samalla keskustelemaan yksityisen palvelun hinnasta. Hellin johtokunta ja luottamushenkilöt ovat todenneet virkamiesten kera, että paikalliset tuottajat hinnoittelivat itsensä ulos. Siitä varmaan otetaan oppia kaikilla suunnilla tulevaisuudessa. Mutta sitä tosiasiaa uudet kilpailutuksetkaan eivät muuta, että henkilöiden hoitaminen on huomattavasti halvempaa kuntien omana työnä.

Jos halutaan kuluja kuriin, tämän asian toivoisi iskoistuvan kaikille roopeankoille ja muillekin kunta-asioiden himosäästäjille ISOILLA KIRJAIMILLA takaraivoon. Sen voisi vaikka tarvittaessa tatuoida sinne. Tohmajärven Onkamoissa kun on alan yrittäjä. Häntä voisi muutamalla satasella sponsoroida vaikka kunnan rahoilla. Sillä niin hyvästä säästökeinosta on tässä kunnallisten palvelutuottajien asiassa kyse.

Näin otsikoi verkko-Karjalainen illan kokouksesta. Tässä linkki uutiseen. Jutun perusteella tie on avoin sinne ja tänne. No nyt taas odotellaan…

Rääkkylän kunnanhallitus kokoontuu tänään. Kokouksen selkeä ykkösaihe on Helli-liikelaitoksesta irtaantuminen. Ennakkotiedot kertovat kunnanhallituksen irtaantumisesityksen valtuustolle olevan todennäköisempää kuin muut vaihtoehdot. Toki tämän mittakaavan asiassa ovia jätettäneen auki suuntaan ja toiseen. Heikompia päätöksentekijöitä hirvittää varmasti  poliittinen vastuu ja seuraukset… kröhm..köh – puts. Pala juuttui kurkkuun – anteeksi.

Rääkkylässä mietitään varmaankin erityisen paljon sitä, onko Hellin kanssa tehty sopimus pitänyt kutiaan. Kaikki tapahtuneet asiat viittaavat ulkoapäin nähtynä siihen, ettei näin liene välttämättä ollut.

Mutta  nyt on muistettava tällainen tosiasia:

Ollaan Keski-Karjalassa. Kuntien ja kuntalaisten parhaaksi tehtävän työn määritelmä on yllättävän laaja. Kaiken edelle tässä määrittelyssä ajaa SÄÄSTÖT ja yhtä merkittävästi reipas kaksi vuotta sitten valittu sosiaali- ja terveydenhuoltomalli. Liikelaitos on ja pysyy kaikessa komeudessaan, kertovat tietolähteet.

Ja vähiten kaikkeen ei vaikuta se tosiasia, että täällä meillä kuntalain tulkinnat ovat olleet kulloisenkin tarpeen mukaisesti virtuoosimaisia pitkin tätä valtuustokautta. Että eiköhän sieltä pykäliköstä tähänkin hätään joku sovellus Hellin puolesta löydy. Ylilakimies tai vastaava kuntaliitosta kertoo sen aivan lähipäivinä. Sitten vaan entistä kovempaa nuijalla pöytään Keski-Karjalan eri luottamuselimissä ja taas maistuu Helli-meno. Tätä menettelyketjua kutsutaan joissakin piireissä itsenäisen kunnan vapaudeksi päättää naapurin asioista. Ainakin minä kutsun sitä niin.

Helliin liittyen, jos liikelaitosaihe vähääkään kiinnostaa, Tohmajärven demareiden kotisivulle on kasattu pääsiäisen aikaan kattava sanomalehtikatsaus. Siellä on alueella ilmestyvistä paperilehdistä yli 20 juttua. Sivuille pääset suoraan tästä linkistä.

Hyvää pääsiäisen jälkeistä aikaa kaikille.

Keski-Karjalan jokaisen valtuustoryhmän edustajat kokoontuivat tänään perjantaina Kiteelle pohtimaan liikelaitos Hellin tilannetta. Rääkkylä oli homman alullepanija viikko sitten. Nyt oli jatkon vuoro.  Odotin jotakin konkreettista tulosta. Lausumaa mitä tehdään tai mitä kuntien valtuustot joutuisivat pohtimaan. Tai ainakin evästyksiä kuhunkin poliittiseen ryhmään – jokaiseen kuntaan.

Tulos oli nolla. Mitään muuta kuin lämmintä keskustelua ei saatu aikaiseksi. Kokouksessa oli kuultavana tai evästettävänä liikelaitoksen johtokunta. Evästystä ja kysymyksiä saivat. Kilpailutukset käytiin läpi kohtuullisen hyvin. Kiitosta palveluasumisen lopputuloksesta ei satanut, mutta johtokunnan mukaan asiaa ei juuri olisi voinut toisin tehdä säännösten puitteissa. Johtokunta on ikään kuin katsonut päältä ja hyväksynyt esitetyt paperit ja todennut kilpailutuksen tulokset.

Siinä se tiivistettynä, asiaan palataan eri suunnilta tulleiden valitusten vuoksi. Ensimmäinen jatkoerä näytellään kaiketi seuraavan Kiteen kaupunginhallituksen kokouksessa. Siellä on oikaisuvaatimuksia palveluasumiskilpailutuksesta.

Lääkäripalvelut käytiin läpi samalla kaavalla. Siitä oli sanomista johtokunnan jäsenilläkin. Varmaan jotakin sulalla jalkapohjaan kutittelun tapaista sanktiota lääkärifirmalle on jo tullut ja tulee jatkossakin. Taisi ilmassa lennähtää ajatus, että sopimus on kenties purettavissakin. Eikä se  ollut demarinäkökulmasta heitetty toteamus.

Läkärien asemasta käytiin enemmänkin keskustelua. Miksi lääkärit eivät hae Helliin, oli eräs ratkaiseva kysymys. Onhan tuo asia nyt selvitettävä. Tiedoksi, että kysymys ei tullut demarijäseniltä. Tämän kuuman puurolautasen ympärillä vietettiin sitten muutama tovi. Todella kuumaa puuroa oli, eikä oikein kunnolla päästy maistelemaan. Tässä olisi ollut tuhannen taalan paikka pistää asiat etenemään. Mutta eipä etene.

Monelta suunnalta – eikä vähiten lääkärien -  on tullut viestiä että Hellin nykyjohto ja virkalääkäri eivät mahdu samaan kaavioon.  Kun vielä eri tavoilla todettiin, että moni muukin asia Hellissä tökkii ja niiden asioiden pitäisi olla johdon näpissä ja hoidossa, oli yksi selkeä esitys ilmassa. Josko Hellin johdon vaihto kävisi ensiavuksi… Hohhoijjaa, väärin todettu. Asiat makaa tasan samalla tavalla kuin ennenkin.

Vielä loppumetreillä heitetiin ilmaan työryhmän perustaminen ja seutuvaltuuston mukaan ottaminen. Siitäpä ne asiat lähtisi rullaamaan, trallalalallalaaaa. Ei kyllä tätäkään otettu kokouksen päätökseksi. Jos joku muuta väittää, niin joko minä tai ne seutuvaltuuston mukaan ottajat olivat eri kokouksessa. Ja rääkkyläläisistä ainakin osa on samaa mieltä kanssani.

Mitä näistä palavereista on lopputuloksena? Rääkkylän kunnanhallitus kokoontuu kai 6.4.2010 päättämään Helli-liikelaitoksesta irtaantumisesta. Rääkkylä halusi näillä kokouksilla selkeää näkökantaa kuinka asioita parannetaan heidän osaltaan.  Tilanne näyttää vahvasti siltä, että Rääkkylä irtaantuu. Ja loput kolme kuntaa joutuvat miettimään mitä tästä seuraa. Uutta laajapohjaista palaveria asioiden saattamiseksi kuntoon ei sovittu.

Vaikeat asiat vaativat vaikeat päätökset. Ne on tämän asian tiimoilta kolmisen vuotta aiemmin tehty. Yhtään sen helpompaa ei näytä olevan korjaussarjan löytyminen, kun ongelmia esiintyy.

Itse en joka tapauksessa tule ikinä sulattamaan sellaista esitettyä väitettä, että muutamat äänekkäät ja lehtien palstoilla mellastavat Hellin vastustajat romuttavat koko hienon homman. Kyllä organisaation toimivuus on täysin toimivan johdon tekemisistä kiinni. Osataanko palikoita siirellä oikein vai väärin. Ja mitä asioita painotetaan. Kannustetaanko suorittavaa porrasta. Kantaako kukaan vastuun, kun pieleen mahdollisesti menee… siinä niitä peruskysymyksiä. Vai onko yleisesti toimitusjohtajatasolla nykyisin joku uusi ja erilainen henki tämän asian suhteen?

En tiedä, onko kukaan vakavasti miettinyt sellaista mahdollisuutta, että liikelaitoksen johdossa voisi olla vikaa kun suksi ei luista? Sitä voisi ainakin hyvin pienessä saunapiirissä jossakin päin Keski-Karjalaa miettiä. Salaisesti.

PS. Esitin tämän päivän palaverin aluksi, että ensin kuullaan Hellin johtoa ja heitetään kysymyksiä. Sen jälkeen luottamushenkilöt jäävät tekemään jotakin ratkaisuesityksiä tai jotakin valtuustoryhmille pohdittavaa. Hellin johtokunnan poistuessa paikalle jäivät vain hetkeksi Kiteen ja Rääkkylän kepun edustajat, loppuun saakka rääkkyläläiset säätyyn katsomatta  ja muiden kuntien demarit sekä Kiteen kokoomuksen edustus. Aika paljon päätösvaltaa puuttui. Eikö asia todellakaan ole tärkeä?