Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe

Olin pitkästä aikaa Tohmajärven itsenäisyyspäivän pääjuhlassa. Viimeisen viidentoista vuoden aikana useampi joulukuun kuudes on kulunut EU:n ulkorajalla työtehtävissä. Sitä vastoin 90-luvun alkupuolella tuli käytyä useampana vuonna kahdetkin itsenäisyypäiväjuhlallisuudet samana päivänä. Siinäpä se tasoittuu.

Tässä tervehdyspuheeni 6.12.2011 Tohmajärvellä:

*******************************

Arvoisat sotaveteraanit, arvoisa juhlayleisö!

Olemme saapuneet  viettämään Suomen itsenäisyyden yhdeksättäkymmenettäneljättä juhlapäivää tänne Tohmajärven Tietäväisen koulun juhlasaliin.

Suomi on tähän mennessä kulkenut jo ihailtavan pitkän tien itsenäisyyden merkittävää polkua. Suurin ansio siitä kuuluu sotaveteraaneillemme, jotka uhrasivat tärkeän osan elämästään isänmaamme eteen. Tänä päivänä  meidän kaikkien onkin hyvä muistaa suurella kiitollisuudella ja kunnioituksella myös sitä runsaslukuista veteraanijoukkoa, joka on aikojen kuluessa poistunut keskuudestamme.

Maamme itsenäisyyden aikana on niin sanotusti sattunut ja tapahtunut. Osa tapahtumista – omana aikanaan erittäin merkittäviäkin – alkaa olla jo harmaana jälkenä historian kirjoissa. Osa tapahtumista taas on hyvin muistissa jokaisen omakohtaisten kokemuksien kautta. Sotien jälkeen on koettu pula-aika, sen jälkeinen kansakuntamme nousu hyvinvointi- ja sivistysvaltioksi, on koettu Euroopan yhdistyminen ja sen myötä oman markkamme katoaminen.

Suomi on erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana kulkenut kehityksen ja muutoksen kärjessä pyrkien edistämään terävimmissä Eurooppalaisissa päätöksentekoelimissä maailman vaurastumista, rauhaa ja yhteistyötä. Tässä on osin onnistuttu, osin epäonnistuttu. Kehitys ei aina ole hyvistä tavoitteista huolimatta toivotun suuntaista.

Kulunut vuosi on ollut sekä Suomen, Euroopan että lähes koko maapallon kehityksen kannalta ainakin talouden ja työllisyyden näkökulmasta erittäin epävarmaa aikaa. Maailman talous on ollut perin mollivoittoista. Eikä tälle kehityssuunnalle ole näkyvissä selkeää parannusta, vaikka eri maiden ministerit viikottain todistelevat valtioiden ja keskuspankkien saaneen taas niskalenkin markkinavoimista. Nämä perin oudot markkinavoimat tuntuvat vievän nykypäivänä maailman itsenäisiä valtioita, ilmeisesti myös rakasta isänmaatamme, haluamaansa suuntaan kuin sitä kuuluista litran mittaa. Herääkin pikku hiljaa kysymys: Pitäisiko näille markkinavoimille perustaa aivan oma valtio, jonka rajojen sisällä tämä näkymätön ja tuntematon voima voisi heilutella rakenteita aivan oman mielensä mukaan kenenkään estelemättä. Siinä samalla itsenäinen Suomi ja koko muu maailma voisivat keskittyä perinteiseen ja turvalliseen elämänmenoon, vakaaseen kasvuun ja riittävään hyvinvointiin, jota olotilaa valtaosa maailman ihmisistä kuitenkin ennen muuta haluaa.

Tästä talouden myllerryksestä osansa on saanut ja tulee jatkossakin saamaan myös oma kotikuntamme Tohmajärvi. Valtion rahapula näkyy täällä pienentyvinä valtionosuuksina, mikä pakottaa meidät etsimään lisätuloja. Tai sitten se tarkoittaa pienempiä menoja käytettävissä olevin keinoin. Itsenäisyys on myös kuntatasolla aina ykkösvaihtoehto, jota kannattaa vaalia. Tällä ajatuksella päättäjämme näinä aikoina perkaavat kaikkia olemassa olevia toimintoja niin, että kuntalaisille voidaan tarjota ne palvelut, joita he  haluavat ja tarvitsevat.

Kunta palveluineen on selkeästi kuntalaisia varten. Tämän seikan on oltava aina päätösten teossa vaakakupin vastapainona, kun toiseen vaakakuppiin sijoitetaan niitä ratkaisuja, jolla pyritään se itsenäinen kunta säilyttämään. Hyviä päätöksiä ei aina tehdä niin, että kaikki toimet perustuvat syntyvästä hintalapusta piittaamatta oman kunnan säilyttämiseen. Tämän seikan syvällinen ymmärtäminen on oltava yksi kuntapäättäjiemme toimia vahvasti ohjaava asia lähitulevaisuudessa.

Hyvät kuulijat: Tämän maailmantalouden epävarmuuden ja siitä aiheutuvan synkistelyn keskellä meillä on aina välillä oltava syytä juhlaan jo pelkästään oman mielenterveytemme kannalta. Suomen itsenäisyyspäivä on tällainen erinomainen juhlan paikka. Paljonhan on kärsitty vilua ja nälkää, mutta nyt meillä on kyllä perintönä käsissämme sellainen hedelmä, itsenäinen Suomi, josta on syytä nauttia. Tässä maassa rajoilla on rauhallista, luonto on edelleen puhdas, yleisesti ottaen terveydenhuolto toimii ja elämälle on muutenkin kaiken kaikkiaan hyvät edellytykset. Tätä perintöä ei toivottavasti tulevienkaan sukupolvien taholta aseteta kyseenalaiseksi eikä kauppatavaraksi paremman toivossa.

Näillä sanoilla toivotan Tohmajärven kunnan puolesta teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi juhlimaan maamme ansaittua itsenäisyyttä.

 

4 vastausta artikkeliin ”Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe

  1. Kiitos Jouni Itsenäisyyspäivän juhlan hyvästä avauksesta!
    Totta on, että veteraanien ansiosta meillä on hyvä maa – kun vain meillä olisi viisautta jatkaa isien perintöä.
    Harmittaa, etteivät kuntapäättäjät arvostaneet juhlaa osallistumisella siihen. Veteraanien viestikapulan luovutus ja nuorten esitykset olivat juhlan parasta antia.

  2. Tohtisiko tätä kommentoida. Kotikunnassani kävin kerran 1990 luvulla itsenäisyyspäivän tilaisuudessa. Totesin siellä kaikilla olevan vielä valkoinen käsivarsinauha käsivarressaan. Sen jälkeen en ole niissä juhlissa käynyt. Teillä naapurissa näyttää olevan hieman laveampi näkökulma itsenäisyyspäivään.
    Puheesi oli hyvä puhe.

    • Jos toveri Tikan toiveet olisi toteutuneet, olisi yli puolet suomalaisista kuolleet uudelleenkoulutusleireillä siperian sukulaiskansojen asuinsijoilla.