Kiitän vielä kaikkia teitä, jotka vaikutitte edustajavaltakirjani jatkoon. En tahdo sitä aina itsekään ymmärtää, että työni Eduskunnassa on jatkunut jo 24 vuotta. Nytkin lähes 7000 ääntä. – Syvä kumarrus!
Sos.dem. eduskuntaryhmä valitsi minut jatkamaan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Minut myös valittiin ryhmän yhdeksi viralliseksi hallitusohjelmaneuvottelijaksi yhdessä Heinäluoman, Tuomiojan, Feld-Rannan ja Mia-Petra Kumpulan kanssa.
Olen ollut aiemmin mukana Smolnassa hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta ns. asiantuntijana koulutus- ja työelämä-neuvottelukunnissa..
Toisin kuin Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenyydestä, kykenen hyvin tarkasti muistamaan ja erittelemään kaikki eri kauteni Eduskunnassa. 1987 – 1991 Suomi, Euroopan Japani, talouden nousukausi, Demarit ja Kok. hallituksessa. V. 1991 -1995 Suomi rojahti maailmanennätys lamaan, Ahon porvarihallitus elvytti väärin. Vuoden 1995 vaaleissa Sos.dem. puolue sai ennätysvoiton 63 edustajaa. Lipposen 1. hallitus pani Nokian kanssa Suomen nousuun. Homma jatkui vuoden 1999 vaalien jälkeen. Suomi nousi jaloilleen. Vuoden 2003 vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa tehtiin virhe. Ohjelmaan saatiin toki mm. hoitotakuu, mutta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tulonjakoon liittyvien epäkohtien korjaaminen jäi liian vähälle. Ja sitten v. 2007 vaaleissa tuli köniin. Edellinen hallituskausi 2007 – 2011 Vanhanen/Kiviniemi on kaikkien muistissa: tulo- ja terveyserot kasvoivat, Suomi jakaantui kahtia, oikeisto loi vaalirahasotkuineen ja hövelillä EU-tukipolitiikalla pohjan persujen nousulle.
Näiltä ja vaalitulosten pohjalta nyt käynnistetään hallitusohjelmaneuvottelut. On monessa mielessä täysin uusi tilanne. Nyt näyttää siltä, että niin Kok. kuin Perussuomalaisetkin haluavat Sosialidemokraatit hallitukseen. Molemmat tarvitsevat ”kilvekseen” vastuullista toimijaa. Meitä Sosialidemokraatteja. Mielenkiintoista.
Meillä on lähes joka viidennen suomalaisen äänestäjän tuki takanamme, joten emme voi lähtökohtaisesti jäädä sivuun. Mutta vastuu politiikan sisällöstä persujen ja oikeiston välissä on suuri, erittäin suuri. Tilanne on enemmän kuin haastava. Sanat loppuvat!
Hallitusohjelmassa pitää ottaa huomioon meidän kynnyskysymykset: ei eläkeiän nousulle, kyllä panostuksiin nuorisotyöttömyyteen, harmaan eli rikollisen talouden torjunta isoilla kirjaimilla ohjelmaan, perusturvan nosto vähintään 100 eurolla kk:ssa. Pääomatulot progressiiviseksi, kannustimia uuteen yritystoimintaan ja uusiin työpaikkoihin, eläkeläisten ostovoiman turvaaminen, vanhusten hoivalaki – toki on paljon muitakin asioita.
Me emme ole tunkemassa itseämme hallitukseen. Eikä ole lainkaan itsestään selvää, että hallitus syntyy. Mikään puolue ei saa tietysti kaikkia toiveitaan lävitse. Mutta Sdp:n identiteetin – työn ja oikeudenmukaisuuden – tulee olla ISOIN PUNAISIN KIRJAIMIN hallitusohjelmassa mukana, jotta lähdemme samaan marjametsään persujen ja kokoomuksen kanssa.
Marjakoppaan pitää saada myös kunnon marjoja eikä mitään kärpässieniä.
Olemme jo vaaliohjelmassamme ilmoittaneet että myös säästöjä pitää tehdä. Sen mukaan 25 prosenttia valtion menoista voidaan jäädyttää kahdeksi vuodeksi. Asia on käytävä läpi perusteellisesti ohjelmaneuvotteluissa.
Neljä vuotta Suomea hallinnut oikeistohallitus sai äänestäjiltä rankan tuomion. Suomi pitää kääntää takaisin tasa-arvon ja kansallisen eheyden tielle. Suomi oli menossa kohti uutta luokkayhteiskuntaa – kohti riisuttua porvarillista ”hyvinvointivaltiota”. Kokoomuksen sanakikkailu ”paremminvointivaltio” on lapsellista tilanteessa, jossa Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset kertoivat, että kolmannes Kok. ehdokkaista haluaa, että tuloerot edelleen kasvavat.
- Että silleen.
On aika suunnata kohti parempaa kansallista eheyttä ja jokaisen ihmisarvon kunnioittamista. Minusta leimallisesti ruotsalaisen sosialidemokratian kansankoti-ihanne sopii hyvin pieneen Suomeen. Kyllä täällä 5.3 miljoonainen kansa voisi elää niin että täällä olisi reilut työehdot, kohtuullinen toimeentulo ja turvallisuus kaikille ihmisille.
Siinä suunta ja käänteen paikka politiikalle ja uudelle hallitukselle.
Ja katsokin, ettei Demareille näissä hallitusneuvotteluissa tule vain ”kusitolpan ja sylkykupin” osaa. Kyllä neuvottelukumppanit sen osan meille mielellään suovat.
Etpä maininnut hallitusohjelman kynnyskysymyksessä demarien kielteistä kantaa EU-talouskuramaiden rahoittamiseen!
Ja te sosialidemokraatit muuten menette hallitukseen – siitä vastuusta ette nyt kiemurtele pois! Te olette maan toiseksi suurin puolue – kannatusta 19,1 % ja 42 kansanedustajaa.
Jukka sanot,ettet tahdo itsekään ymmärtävän työsi jatkuneen 24vuotta.Lohdutan sinua Jukka,eivät monet muutkaan aina ole sitä ymmärtäneet.Miksi?????
Ylen teksitv kirjoittaa harmaasta taloudesta persujen tulevan pelastajina,jotka uskaltavat puuttua asioiden kulkuun. Valvontaa ja valtuuksia lisättäisiin.Tuskin demarit näihin asioihin haluavat muutoksia,samat henkilöt huseeraavat neuvonpidossa.Rakennusliiton edustajat sanovat,kunka viimeisten 8 vuoden aikana homma on räjähtänyt käsiin.Demareillakin on oma
osuutensa näihin asioihin.
Sosialidemokraattien ei ole mikään pakko mennä hallitukseen. Jos hallitusohjelmaan uhkaa tulla liikaa kompromisseja ja meille tärkeistä asioista jouduttaisiin liikaa tinkimään niin on sellainenkin vaihtoehto olemassa, että jättäytyy pois hallituksesta. Se on oikein hyvä muistaa, kun neuvotteluja käydään.
SDP sai neljä vuotta sitten selkeän epäluottamuslauseen ja nyt vähän lievemmän. Kolmatta kertaa ei pidä lähteä kokeilemaan onneaan ja jättää äänestäjien meille lähettämät viestit kuuntelematta.
Persujen uho voi olla lyhytaiakista, kunhan päästään hallitusohjelman sorvaamisvaiheeseen. Hehän joutuvat kääntämään takkinsa lähes jokaisessa asiakysymyksessä.
Veikkaukseni;
Persut sössivät vaalivoittonsa ja Suomessa on ennen juhannusta sateenkaari-hallitus!
Populismilla ja sloganeilla ei ole Suomea rakennettu, eikä tulla rakentamaan tulevaisuudessakaan!
___________________________
Tsemppiä Jukalle hallitusohjelmaneuvotteluissa. Tiedän, että olet parasta A-luokkaa omilla vahvuusalueillasi, työelämä- ja elikeinoelämä sektorilla sekä sosiaalilainsäädännön alueella.
Onnittelut vaalimenestyksestäsi ja ryhmän varapuheenjohtajan pestistä!
Kyllä olis tuon Tampereen suunankin edustuksen jo voinut vaihtaa – ei ole puolueelle mitenkään eduksi. Täytyy muistaa ettei 19 %:lla kovin paljon huudella -Suomi on aina vaan porvarillisempi ja tulee. Gustaffsonille pieni oikaisu: Tuloerot kavenivat porvarihallituksen aikana enemmän kuinn millounkaan demarihalitusten aikana. On varmaa, että demarit joutuvat tekemään persujen lailla melkoisen takinkääännöksen, niinn populistista, valehtelevaa ja epäisänmaallista heidän toimintansa oli . Suomi tulee kyllä ilman toimeen sossujakin – aika turha toiseksi suurimman vaalitappion kärsineenä kovin paljon uhitella.
Kyl lyl Lahtinen, tuloerot pienenivät edellisen hallituksen aikana, siitä piti huolen kansainvälinen talouskriisi, jota emme valitettavasti voine ainakaan kokonaan laittaa kokoomuksen ja keskustan syyksi niin mielellämme kuin sen tekisimmekin
Se mikä on ”unohtunut” kertoa kokonaan kansalle, on se, että köyhyys kyllä lisääntyi edellisen hallituksen aikana.
Lämpimät onnittelut Jukalle henkilökohtaisesta menestyksestä ja sen tuomasta vaalien väkevästä ’lisäedusta’ puolueelle!
Edustajavuosiesi tuhti lukumäärä jo yksin osoittaa, että ”kulmakuntasi” väki ei halua vaihtaa miestä, vaikka joku vastapeluri sydämestään niin haluaisikin. Tämä on paras todiste siitä, että näyttöä työstä on tullut ja ”työsopimus” on jälleen uusittu äänimäärällä, joka ei jätä arveluille sijaa.
Isot ja vaikeat asiat odottavat heti, kun uusi hallitus on kasattu. Oppositiokauden karvas kalkki kiertää vieläkin sisikuntaamme, kun jouduimme sivustakatsojan rooliin kokoomuksen ja kepun apupuolueineen rällätessä hyvinvointiyhteiskuntaa kumoon. Ei ollut helppoa katsoa sekään. Sille kokoonpanolle tuli toki kansan tuomio. Hallituspaikka, niinkuin se tänään näyttäisi mahdolliselta, tuo sentään vaikuttamisen mahdollisuuden meille tärkeisiin asioihin, joista työelämäkysymykset kaikkineen ovat ensijaisten kysymysten listalla ja jotka nousivat – kuten Jukka tiedät – vaalikojujemme yhdeksi pääpuheenaiheeksi.
Jos ja kun ja taas jos tilanne siihen ohjautuu, että ohjelmaneuvotteluihin päästään, kannattaa tietenkin muistaa muun muistamisen ohella se Lapatossun vanha ohje ”ei kaikkiin töihin eikä kaikenlaisilla palkoilla”.
Uuden hallituksen muodostaminen ja muodostuminen on Kokoomuksen Kataiselle henkilökohtainen Elämän Kysymys. Olen aiemmin usein tämän lehden palstoilla todennut, että Katainen on pedannut haaveilemaansa pääministeriyttä aikaa, rahaa ja tupakkia säästämättä. Arvelenpa, että ainakin omasta mielestään, Jyrkillä on nyt tuhannen taalan paikka toteuttaa unelmansa. Tämä kiihkeä, lähes intohimoinen tavoite saattaa aiheuttaa jopa sen, että jotkut kokoomukselle itselleen tärkeät tavoitteet asetetaan alennusmyyntiin pääministeriyden saavuttamiseksi. Näin voi käydä ja jos, silloin on iskun paikka. Kuten Jorma Jurmu edellä viittasi, meille sosialidemokraattien historiallisestikin oleellisissa kysymyksissä tinkiminen ei tule kysymykseen, se on selviö. Niin tärkeä ei tähänkään hallitukseen osallistuminen ole, että me ne unohtaisimme. Presidentti Tarja Halonen sanoi vaalien jälkeen tähän tapaan: ”parempi uurnilla kuin huutaa kadulla”. Tähän me olemme aina uskoneet ja niin teemme jatkossakin.