Eduskunnassa on käynnissä hallitusohjelmaa koskeva keskustelu. Käytin reilu tunti sitten ensimmäisen puheenvuoroni ministeriaitosta. Takana oli yli kolmen tunnin istunto, eduskuntaryhmien ryhmäpuheet ja edustajien debattiosuus.
Erityisesti kepun edustajat loivat valtavia uhkakuvia siitä, kuinka hallitusohjelmassa opetusta koskevat säästöt merkitsevät maaseudun alasajoa, kyläkoulujen lakkauttamisia, lukioiden lopetuksia ja palvelujen karkaamista ihmisten ulottumattomiin.
Ihanne tietysti olisi, ettei opetuksesta ja koulutuksesta tarvitsisi säästää mitään.
Valitettavasti pääministeri Kiviniemen hallituksen jäljiltä on 8-9 miljardin vaitiontalouden alijäämä ja valtionvelan kasvu pitää saada taitettua. Jos yksikin miljardi olisi käytetty vähemmän hyvätuloisten veroalennuksiin, niin säästötarve olisi paljon pienempi.
Osoitin puheeni juuri kepun edustajille, joiden keskuudessa oli luotu rajuja uhkakuvia.
Muistutin siitä, kuinka viimeisen kahdeksan vuoden aikana –kepujohtoisten hallitusten aikana- Suomessa on lopetettu 800 kyläkoulua. Suunnilleen sata vuodessa. Päätökset on tehty kunnissa, kun rahaa ei ole ollut tai oppilaat ovat loppuneet.
Totesin, että hallitusohjelmassa varataan 34,5 milj. euroa perusopetuksen laadun kehittämiseen; ryhmäkokojen pienentämiseen, ilta- ja aamupäivätoimintaan, kerhotoimintaan ym.
Parempaa tasa-arvoa haetaan uudistamalla valtionosuusjärjestelmää. Rahoitus perustuisi uudistuksen jälkeen siihen, että otetaan huomioon esim. kunnan tai kaupunginosan työttömyysaste, maahanmuuttajien väestösuhde ja aikuisväestön koulutustaso.
Ohjelman mukaan myös lukioiden rahoituspohja uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saatavuuden.
Korostin alueellisen saatavuuden merkitystä.
Laaja lukioverkko voidaan turvata juuri pienten lukioiden kannalta yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa lisäämällä etä- ja monimuoto-opetusta. Kunnissa tehtävissä päätöksissä tärkeää on aina kuntapäättäjien omat arvot.
Totesin myös ääneen rehellisesti sen, että varmaan lähitulevaisuudessa lukioverkko supistuu. Jos kuntauudistus etenee oikealla tavalla, isommilla kunnilla on myös paremmat taloudelliset mahdollisuudet turvata ALUEELLINEN SAATAVUUS nuorillemme, sekä tasokas lukio- ja ammatillinen koulutus.
———
Viime päivinä olen käynyt paljon keskusteluja Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten kanssa. Heinäkuun loma on mennyt uusiksi ja tulee jäämään lyhyeksi.
Valtioneuvoston jäsentä koskettaa vahvasti myös Kreikan ajankohtainen ”hätätila”. On tässä paljon uutta ja ihmeellistä.
Kiitän myös näinkin kaikkia Teitä, jotka olette eri tavoin muistaneet kannustavasti uutta opetusministeriä.
Lupaan tehdä paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. En kuvittele että olisin yksin lainkaan riittävän osaava tässä tärkeässä tehtävässä.
Saa neuvoa ja esittää toivomuksia.
Hyvä Jukka! Katselin eilen keskustelua hallitusohjelmasta ja en voinut kuin ihmetellä sitä, kuinka härskillä tavalla KePu iski näihin kyläkouluihin ja kylien palvelujen heikkenemiseen ja siihen, että nykyhallituksen toimien johdosta Suomen maatalous tulee loppumaan.
8 vuotta on KePu ollut hallituksessa ja en tiedä tällä hetkellä yhtään maanviljelijää, joka varsinaisesti olisi tyytyväinen siihen politiikkaan. Keskustalainen kuntapolitiikka on jarru pahimmasta päästä. Ei haluta kehittää sen enempää keskustaajamia, kuin sivukyliäkään.
Olet varmasti oikeassa, että tulevaisuudessa tarvitaan laajaa yhteistyötä mm. juuri tuossa lukioasiassa. Verkostolukio on tulevaisuutta, halusimme sitä tai emme.
Onnea ministeriuralle!
Onnea ministeriyden johdosta – ja hienoa että kerrot täällä tehtävästäsi ja halustasi saada palautetta.
Kiinnittäisin huomiota Operusministeriön(kin) niukkoihin resursseihin ja tarpeeseen saada hankkeisiin rahaa. Yliopistoille edellinen hallitus järjesti mahdollisuuden saada lisärahoitusta lahjoitusten ja sponsoroinnin muodossa lähinnä yritysmaailmasta. Kuinka kestävää tämä eettisesti ja yhteiskunnallisesti on, se jää nähtäväksi.
Kun koulutuksella ja ennenkaikkea peruskoululla on niin hyvä maine sekä maailmalla että kansalaisten keskuudessa, olisiko ajateltavissa hyvinvointipalveluihin suunnatun joukkovelkakirjalainan perustamista yhdessä valtionvarainministeriön kanssa tärkeiden hyvinvointihankkeiden, mm. opetusministeriön alaan kuuluvien edistämiseksi. Ajattelen tässä eettisesti perusteltua, suoraan suomalaiseen hyvinvointiin suuntautuvaa sijoittamista yhä epävarmemmaksi käyvän ja yhteisen hyvinvoinnin kannalta epäproduktiivisen tavanomaisen pörssisijoittamisen vastapainona?
Ajattelen esimekiksi työpaikkaruokailutasoista kouluruokailua, operusmateriaalien ja -välineiden suunnittelua ja hankintaa, koulurakennusten ajanmukaistamista, opettajamääriä, henkilöstön palkkoja ym. vastaavia asioita. Uskon tällaisen obligaatiolainan kustannusten tulevan moninkertaisina takaisin verotulojen, sosiaalisen tervehtymisen ja laadullisen tason paranemisen kautta.
Täytyy pyydellä opetusministeriltä anteeksi paria kommenttiini jäänyttä kirjoitusvirhettä – mökkimaisemissa nämä kirjoitusolosuhteet eivät ole aivan toimistotasoisia!
Niin sita pitaa alkaa alusta ja olla oppimassa uutta hommaa.
Sinahan Jukka nyt kasittelet maamme tulevien sukupolvien
kehitysta , joten se ei ole niin kehuttava tyo kuin monet
meista ajattelevat . mutta uskon etta pystyt sen tekemaan
oikein hyvin . Keskustan moitteet eivat sopineet niihin sanoi-
hin , mita ne puhuivat . Otetaan mika hallitus tahansa , niin
kaikki arvelevat tekevansa hyvaa tyota ,
Lukioverkko tulee varmasti supistumaan ja niinhan se tapah-
tui myos Kiviniemen aikana . Tulet varmasti huomaamaan kuin-
ka monet ovat valmiita arvostelemaan , mutta ne tulevat toi-
selta puolelta oppositiosta . Uskon PerSujen ja Keskustan
hakevan vikoja ja karpasesta ytitetaan tehda harkasia
ONNEA JUKALLE,
Onko arvoisa opetusministeri pohtinut sitä mahdollisuutta, että kerhotoiminnan ym. humboogien kehittämiseen varatut rahat suunnataan lahjakkaiden lasten opetustoiminnan edistämiseen? Mikäli olette millään muotoa huolestunut maamme kilpailukyvystä tulevaisuudessa, ymmärtänette että nuo iltapäiväkerhot ja vastaavat eivät edistä Suomen kilpailukykyä – eikä sitä myöskään edistä sosiaalidemokraattinen opetusmalli, joka tasapäistää lahjakkaatkin lapset tulevien sorvarien tasolle. Rohkea satsaus parhaan oppilasaineksen kehittämiseksi on ainoa keino turvata maamme tulevaisuus. Heikkolahjaiset lapset löytävät tiensä ammikseen ilman iltapäiväkerhoihin sutattuja kymmeniä miljooniakin.