Pentti Lumme kirjoitti viikko sitten, että SDP:n pitää mennä hallituksen ytimeen. Niin pitäisi, mutta se ei onnistu, koska siellä on Kokoomus.
Jokaisen sosialidemokraattisen kansanedustajan on syytä lukea tarkkaan, mitä keskustaväki on älynnyt vaalien jälkeen. Se on havainnut Keskustan tehneen ainakin kolme virhettä: hallituksessa puolueen politiikka oli liian oikeistolaista, liian epäselvää ja liian pikkukokoomuslaista. Minusta analyysi on halvatun hyvä.
Keskustan olisi myös syytä myöntää, että oli väärä liike pistää kaikki munat yhteen koriin eli ratsastaa pääministeri Mari Kiviniemellä. Tämä virhearvio taas perustui siihen mokaan, että he olivat lukeneet gallupeja kuin fundamentalisti raamattua. Kyselythän nostivat Kiviniemen pilviin ja juovuttivat sekä pääministerin että muun puoluejohdon. Nousuhumala on riehakasta, mutta se muuttuu usein ajan myötä krapulaksi.
SDP saavutti torjuntavoiton, kiitos Jutta Urpilaisen hyvien tv-esiintymisten. Jos nyt demarit menevät Jyrki Kataisen johtamaan hallitukseen, tulee seuraavissa vaaleissa kunnolla turpaan. Toista perättäistä torjuntavoittoa puolue ei kestä: jos äänimäärä laskee jatkossakin, putoaa myös paikkamäärä. Nythän 33000 äänen väheneminen vei ”vain” kolme paikkaa.
Nyt kaavaillussa kolmen puolueen hallituksessa SDP joutuisi mahdottoman eteen. Ensinnäkin Kokoomus on oikeistopuolue, vaikka koti, uskonto ja isänmaa ovatkin nykyään KD:n rekvisiittaa. Toiseksi on huomattava, että PS ei ole Soini, ja puolueen eduskuntaryhmä on arvaamaton kuin naisen mieli.
Moni näkee SDP:n mahdollisuuden hallitusneuvotteluissa siinä, että Katainen himoaa pääministeriyttä ja Soini hallituspaikkaa. Minä en usko tähän oljenkorteen.
Vaikka molemmat miehet pyörtäisivätkin vaalipuheensa, hallitusohjelma ei tulisi sisältämään tarkkoja linjauksia niistä periaatteista, joilla SDP voisi vakuuttaa äänestäjänsä. Äskettäin valitun kokoomuslaisen puhemiehen farisealaiset puheet vähäosaisista on nähtävä yrityksenä houkutella demarit hallitukseen.
Palaan alkuun. Keskusta kärsi karmean tappion, koska Kokoomus piti päänsä vedenpinnan yläpuolella seisomalla Keskustan olkapäillä. Jäljet pelottavat.
Kokoomuksessa osataan vielä mediapeli erinomaisen hyvin. Nykyisin kun tärkeintä monille ei ole niinkään se, kuinka asiat ovat, vaan miltä ne näyttävät.
Kun hallitus joutui viime kaudella vaikeuksiin, niin kokoomus sai kepun lähes asiassa kuin asiassa näyttämään siltä konnalta ja käveli itse kuin koira veräjästä. Vaalirahajupakka ja velkatuki muiden muassa.
Todella silmiinpistävää oli se, kun VVM:stä peräisin ollut eläkeiän nostopäätös nousi tapetille: Vanhanen kiemurteli ja selitteli, kun taas Katainen lomaili jossain korvessa siihen saakka kunnes työmarkkinajärjestöt ja ministerit saattoivat poseerata saatuaan jonkinlaisen sovun aikaan. Katainen tietysti virnuili keskellä.
Olen täsmälleen samaa mieltä.
ÄÄRIOIKEISTON TORJUNTAAN. Tulevissa halllitusneuvotteluissa on kysymys Perustuslaillisen äärioikeiston torjunnasta ja sen vaikutusvallan minimoimisesta. Se voidaan ja pitää tehdä yhdessä Kokoomuslaisen “työväenpuolueen” kanssa. Perustuslaillisen äärioikeiston kesytyksen päävastuu on tietenkin Kokoomuksella, kun Keskusta ei halua tai ei pysty olemaan siinä mukana. PENTTI I. LUMME
Kyllä sosialidemokraatit menevät hallitukseen – siitä vastuusta ette nyt kiemurtele pois! SDP on toiseksi suurin puolue, 42 kansanedustajaa.
Katsotaan nuo hallitusbeuvottelut ja tehdään ne johtopäätökset sen jälkeen. Kansalaiset sanoivat vaaliuurnilla kyllin selvästi sen, ettei entinen meno kelpaa. Muistutan vieläkin siitä sanomasta jota äänestäjät tarjosivat neljävuotta sitten. “Nyt te puhutte niistä asioista joita teidän olisi pitänyt hallituksessa tehdä”. Tähän menettelyyn ei ole varaa enää sortua.
SDP:n pitää mennä hallitukseen ajamaan sosialidemokraattista politiikkaa. Siihen meillä on jo olemassa hyvä ohjelma. Alkuvaikeus on Portugalin tukipaketti. Kun siitä päästään yli siten, että lainoille saadaan aidot takuuta ja vastuuta myös lainaajille, sitten päästäänkin varsinaisiin ydinasioihin: verotukseen ja valtiontalouden tasapainotukseen. Kyllä se on Kokoomus, joka joutuu eniten antamaan periksi. Uskon, että Perusuomalaiseten kanssa yhteinen linja löytyy helpommin. Pienemmissä asioissa, kun ruotsinkielen asemassa ja maahanmuuttolpolitiikassa heillä on jyrkät kantansa. Onneksi ne ovat kokonaisuuden kannalta pieniä asioita.
Mikä olisi hallitusvastuun hinta demareille?
Kokoomuksen ja persujen on pakko mennä hallitukseen, SDP saa itse valita. Siitä ei pääse mihinkään. Luottamusta ja kannatusta rakennetaan pitkäjänteisesti.
Olen samaa mieltä, että jos nyt hosumalla mennään mukaan kokoomusvetoiseen hallitukseen, demareilla on kepun kohtalo edessä. Äänestäjät hylkäävät kylmästi. Siitä suosta ei hetkessä nousta.
Annetaan luottamuksen kasvaa entisestään ja seuraavissa eduskuntavaaleissa olemme maan suurin puolue. Kuka tietää, kestääkö kok+pers -hallitus edes 4 vuotta. Jännitteet ovat kovat. Jos demarit ilmoittavat pitävänsä kiinni ennen vaaleja kerrotusta linjasta, eivätkä lähde hallitukseen pettämään annettuja lupauksia, siinäpä kokoomus saa uudelleen räknätä, että saa enemmistön kasaan. Nyt SDP:n meno hallitukseen otetaan itsestään selvänä. Sellaista se ei saa olla vaan arvojen yhteensopivuus ratkaisee. Entinen meno ei todellakaan kelpaa, eikä apupuolueen paikka hallituksessa saa olla itsetarkoitus.
Ei missään tapauksessa Kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen.
En ole ennen nähnyt enkä kuullut niin kieroa ihmistä mitä Katainen on. Demarit tulevat saamaan takkiinsa 6-0. Seuraavat vaalit tulevat Demareille olemaan alle 10 prossaa. Antaa nyt Kataisen tehdä ne korjaavat toimet valtion talouteen mitkä itse on aiheuttanut. Jos Katainen epäonnistuu hallituksen muodostamisessa ja jää pois hallituksesta niin silloin on demareitten paikka ottaa hallitusvalta vastaan. Vasemmistoliitto mukaan ja päästään asiaan.
Demarit voivat pistää ehdoksi hallituskokoonpanolle Vasemmistoliiton mukaan tuloa! Tämä sen vuoksi, että kokoomus on ottamassa hallitukseen sylilapsensa Persut.
Persut on Suomen oikeistolaisin puolue ulkopolitiikan ja maahammuuttajapolitiikan osalta. Soini joutui jo la “Ykkösaamussa” luopumaan kaikista vaaliohjelman periaatteistaan. Tuollaisen epä-uskottavuuden kanssako kiljuen hallitukseen? EI ikinä!
Juuri näin. Nyt on kyseessä tunnustelutilanne. Ei tarvitse hyväksyä, että on vain yksi vaihtoehto. Tämä vaihtoehdottomuuus on Kataisen Kokoomuksen röyhkeä tyyli. Jokaiseen kysymykseen, asiaan tai ongelmaan on vain yksi vaihtoehto. Näinhän oli vaalikeskustelussa Portugalin tukemisessa. Vaalien jälkeen moni asiantuntija on jo esittänyt SDP:n esille ottamia näkökohtia.
Jyrki Kataiselle on tehtävä selväksi, että hän eikä Kokoomus päätä siitä, tuleeko Suomeen kokoomusjohtoinen hallitus. Maahan tulee sellainen hallitus, josta yli 100 kansanedustajaa käsittävä porukka pääsee yhteisymmärrykseen.
Harvinaisen, harvinaisen hyvä ja perusteltu kolumni tällä palstalla pitkään aikaan! Kiitos siitä, Leppänen!
Olen itsekin jo sydän syrjälläni etsinyt Jutan ilmeistä vastausta siihen, onko hänkin menemässä samaan lankaan kuin Soini, joka äsken pyörsi oleellisen vaalilupauksensa Portugalin tukipaketista.
Tähän loveen demareilla ei nyt ole varaa. Päin vastoin juuri tässä tilanteessa on kaikkien ehtojen ja vaalilupausten toteuttamisen paikka. Ja samalla välttyä äärioikeistolaisesta hallituskoalitiosta.
Ennustan yhä, että nyt pystyyn pantavan hallituksen tie on lyhyt, on sen kokoonpano mikä hyvänsä. Uusista vaaleista ennustan vain sen, että ne eivät ole huhtivaalit.
Suomen kansan enemmistö on selkärankaista entistä selkeämmin – kepu mukaan lukien n. 145 paikkaa. Ja vasemmisto jatkaa kutistumistaan , tapahtuu tässä hallitusratkaisuussa sitä tai tätä. Demarit joutuvat Soinin tavoin kääntämään takkinsa Portugal-asioissa. Ja olishan se aivan mahdotonta kuvitella että hallitus harjoittaisi vasemmistolaista politiikkaa em. lukujen valossa. Tämän tajusi Lipponenkin aikoinaan. Demarien kehityssuunta ukkoontuneena puolueena selvä, mutta kiima hallitukseen näyttää olevan aika kova , vaikka jo nyt tiedossa että 2 uutta valitappiota on oven takana odottamassa kyvytöntä urpialista.
Demareilla oli hyvä vaaliohjelma. Saattaapi olla, että sen seurauksena saimme säilytettyä ainakin jonkin verran perinteisiä äänestäjiämme. Silti esimerkiksi Pirkanmaalla teollisuupaikkakunnilla kuten Mänttä oli huonoin äänestysprosentti. Emme siis saaneet ainkaan kaikkia työläisiä vakuuttuneiksi siitä, että SDp on oikea työväenpuolue, joka todella ajaa työläisten ja vähäväkisten asiaa. Veikkaisinkin kun ei tutkimustuloksia vielä ole, että varsinkin pätkätyöläiset ja kaikkein heikompiosaiset äänestivät persuja. Veikkaukseni perustuu työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevien kanssa käytyihin keskusteluihin yms muihin kontakteihin.
Me saimme kuitenkin osan vakuutettua vaaliohjelmallamme, että olemme muutospuolue. Jos nyt menemme hallitukseen, joka ei toteutakkaan näitä lupauksia, niin jo kunnallisvaaleissa tulee pataan ja kunnolla. Muutoksia pitäisikin saada nopeasti nimittäin kuntapolitiikassakin demarit koetaan kokoomuksen kaveriksi ja leikkauslistojen laatijiksi. Monien usko demareihin on mennyt nimenomaisesti kuntapolitiikan seurauksena. Valtakunnan politiikassa suhtaudutaan esim. julkisten palvelujen yksityistämiseen kriittisesti mutaa kuntapäättäjinä ollaan reippain mielin tekemässä yksityistämispäätöksiä. Kannattaisi muistaa, että eivät nämä julkisten palveluiden tarvitsijat tyhmiä ole, vaikka usein köyhiä ovatkin. (Soininvaarahan tosin piti heitä tyhminä.)
Siis jos mennään hallitukseen pitää saada tuloksia ja nopeasti. Ihmettelen vain, miten se yhtäkkiä olisi Kokoomuksen kanssa mahdollista kun Kokoomus on koko ajan harjoittanut aivan päinvastaista politiikkaa. Persujen kanssa tuntuisi tässä suhteessa löytyvän kyllä paljonkin yhteistä tai siis Soinin, kun ei yhtään tiedä mitä mieltä kukin kansanedustaja on. Mutta ehkäpä Soini saa pidettyä porukkansa kurissa ellei sitten osa loikkaa saman tien perusteilla olevaan Kansallissosialistiseen Työväenpuolueeseen.
HYVÄT TOVERIT
Ollaanko vihdoinkin viisatuttu ja kuunnellaan muitakin kun vaaleissa torjuntavoittoon tyytyneet, vaikka sekin oli saavutus, meneitäkin muistaen.
Vallanhimo ja sen kahvaan tarttuminen on paljon muutakin, kun EU.n raha- ja talouspolitiikka, jo nyt olessamme nettomaksajia maksamme EU.n rahapolittikan pystyssä pitämiseen pitkälti toistasataa miljartia (vuodelta 2006) ja takaisinmaksuna tukiasiten muotona emme ole sitäsaaneet.
Mihin hukattiin se punapääoma jota olisimme ravinneet jo useasti.
Enskavaari
Enskavaarille: sinne ne rahat menivät Kansayhtiön Ameriikan kiemuroihin!
Hienosti kirjoitettu juttu. Omat ajatukseni SDP:n mahdollisesta hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa ovat kulkeneet samaa rataa. Sanalaskua käyttäen: “Kun lähtee herrojen kanssa marjaan, menee ropposetkin”.