Pitääkö ammattiyhdistysliikkeen ote?

Suomalaisella ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä tehtävänsä linjata suomalaisen yhteiskunnan ja palkansaajien tulevaisuutta. Ajat ovat haasteelliset ja asioita on paljon. Palkkaneuvottelut ovat perinteisesti näistä kärkiteemana. Tällä hetkellä yksi tärkeimmistä teemoista on myös harmaan talouden torjunta ja siinä erityisesti pimeän ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö.

Ei ole oikein, että pitkään moitteettomasti työtä tehneitä ammattilaisia passitetaan kortistoon tai lomautetaan, koska tilalle palkataan keikkatyöläisiä Virosta tai Puolasta tekemään hommat 3 euroa/tunti, kellon ympäri ilman minkäänlaisia työehtosopimuksia. Tähän on puututtava entistä hanakammin. Se on suomalaisen yhteiskunnan, palkansaajan ja rehellisen yrittäjän etu. Harmaan talouden takia menetämme miljardien verotulot.

Yleinen poliittinen ilmapiiri on keskittynyt “tukistamaan” pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja kerjäläisiä, joista sinällään on hyvä puhua, mutta kun heidän yhteenlaskettu osuus maahanmuutosta on reilut 10 %, niin miksi näistä on nyt tullut se suurin ulkomaalaisongelma Suomessa? Ja vielä samaan aikaan todetaan, että työperäinen maahanmuutto on erittäin tervetullutta. Minusta tätä pitäisi kyseenalaistaa, koska meillä on lähes 270 000 työtöntä, joista 40 000 on nuorisotyöttömiä ja vaarassa syrjäytyä. Tarveharkinta tulisi edelleen säilyttää, jolloin työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa linjataan sen mukaan, onko tarvetta ja todellista työvoimapulaa ko alalla.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ikärakenteen muutoksen vuoksi varmasti tulevaisuudessakin, mutta siinä on “Let`s go” -meininki vasta sitten, kun työtä tehdään säännöillä ja työehtosopimuksilla, joilla lain mukaan Suomessa kuuluukin. Tässä lienee haastetta kylliksi myös ammattiyhdistysliikkeelle.

Marko Asell
-ote pitää-

Pääministeri Vanhanen hiihti Rukalla kaksi viikkoa sitten kohtalokkaan retkensä, jossa ilmeisesti jonkun eläkeläisen ohittamana sai älynväläyksen nostaa työeläkeiän alarajaa kahdella vuodella eli 63 vuodesta alarajan 65 vuoteen. Ajatuksen taustalla muhii tietysti meidän kaikkien tiedostama tosiasia siitä, että työuria tulee pidentää tulevaisuutta ajatellen. Ikärakenteen muutos, eläkeläisten määrän kasvu ja työllisten määrän vähentyminen aiheuttaa ongelman, johon pitää ratkaisua etsiä.

Sanelemalla tehty vaatimus eläkeiän nostamisesta kahdella vuodella oli kuitenkin oikoladun hakemista, jossa ajaudutaan ojasta allikkoon. Politiikkariihessä hallituksen yksimielinen päätös, jonka siis allekirjoittivat pääministeripuolueen lisäksi kokoomus, Rkp ja vihreät, eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen aiheutti valtavan kohun, jossa työmarkkinajärjestöt, kansalaiset ja oppositio nousivat vastarintaan. Paine tuli hallitukselle niin suureksi, että se joutui perääntymään ainakin hetkeksi, ja tulemaan neuvottelupöytään työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä palaverissa ovat kummatkin osapuolet päässeet sopimukseen, jossa työuraa pyritään pidentämään kahdesta kolmeen vuoteen.

Työmarkkinajärjestöt ovat ilmeisesti hallituksen painostuksen alla hyväksyneet tämän sopimuksen, jonka perusteella tehtyjä toimenpiteitä hallitus arvioi vuoden lopulla. Näissä neuvotteluissa on hallituksella ollut ilmeisesti sormet selän takana ristissä. Nimittäin eduskunnassa käydyissä välikysymyskeskusteluissa kävi ilmi, että siitä tärkeimmistä pointista eli eläkeiän nostosta 65 vuoteen ei hallitus ole todellisuudessa luopunut. Sitä kysyttiin moneen kertaan, mutta pääministeri ei antanut yksiselitteistä vastausta siitä, luopuuko hallitus tästä vaateesta vai ei. Kokoomuksen Katainenkaan ei tätä ole myöskään suoraan sanonut.

Tämä viittaa nyt vahvasti siihen, että hallitus tulee palaamaan vaatimukseensa eläkeiän alarajan nostosta myöhemmin tällä kaudella. Tämä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus edellyttää, että työssäpysymisikää korotetaan 2-3 vuodella vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Eli tämä tarkoittaisi sitä, että työmarkkinajärjestöjen on taattava toimillaan se, että ihmiset ovat terveempiä ja työkykyisempiä 2-3 vuotta kauemmin kuin nykyään. Työhyvinvointia on parannettava, se on välttämätöntä, mutta kun otetaan huomioon, että hallitus vaatii työuraan nimenomaan loppupään pidentämistä, on tavoite erittäin vaativa, ellei lähes mahdoton.

Toimenpiteet, joissa nuorten pääsyä työmarkkinoille edistetään ja opinnoistaan valmistumista nopeutettaisiin, eivät riitä hallitukselle. Se pääministerin puheenvuoroista tuli julki. Jos opintojakin nopeutettaisiin, niin se lisää työuraa vielä tämän 2-3 vuoden päälle. Työura voi siis tällä teorialla kasvaa mahdollisesti jopa viisi vuotta.

Tässä aletaan siis tarvita jo muitakin lääkkeitä kuin nämä työmarkkinajärjestöjen pohtimat keinot. Aletaan tarvita nuoruuden lähteen eliksiiriä tai vanhenemisen estävää geeniterapiaa, jotta hallituksen tavoitteisiin päästäisiin. Toivon kuitenkin sydämestäni, että työmarkkinajärjestöt onnistuvat tässä vaativassa työssään. Muussa tapauksessa epäilen vahvasti, että pääministeri käy jälleen Rukalla pahoittamassa jonkun ohimenevän eläkeläisen takia mielensä ja sanelee yhdessä kokoomuksen, vihreiden ja ruotsalaisten kanssa uudet, vielä rankemmat sävelet meidän työssä käyvälle kansallemme.

Ulkomaalaislaki hyväksyttiin lähes yksimielisesti keskiviikkona. Äänestystulos 161-5 oli murskaava. Vain perussuomalaisten ryhmä vastusti lakia. Aikaisempaan lakiin verrattuna keskeisin muutos on tilapäisellä oleskeluluvalla olevien ulkomaalaisten mahdollisuus työntekoon, eli mahdollisuus osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen työtä tekemällä. Oppia alusta asti toimimaan maassa maan tavalla. Tätä Perussuomalaiset siis vastustivat. EU:sta eroamisen jälkeen tärkeintä omaa tavoitettaan.

Puheenjohtaja Soinin retoriikassa on jo pitkään vaadittu ulkomaalaisten ohjaamista töihin ja elämään maassa maan tavalla. Se on ollut ihan oikeaa asiaa. Itsekin maahanmuuttokriittisenä kannatan sitä.
Nyt kun lähes koko eduskunta on samaa mieltä muokaten lakia työllistämisen mahdollistamiseksi, niin nämä änkyräpopulistit vastustavat lakia! Siis vastoin puolueensa omia periaatteita.

Kysymys kuuluukin miksi? Ja tätä kannattaa Perussuomalaisten äänestäjänkin pohtia.

Vastaus: Se oli Perussuomalaisten tähän asti epätoivoisin yritys kasvattaa kannatustaan muukalaisvihamielisyyden kustannuksella. Soini ja kumppanit ovat näköjään arvioineet äänestäjänsä NIIIN tupauunoiksi, etteivät he tajua edes omia tavoitteitaan, puhumattakaan lain yksinkertaisemmastakaan sisällöstä. Perussuomalaisten ryhmä tuudittautuu siihen strategiaan, että aina kun jossain sanotaan sana maahanmuuttaja, huudetaan vaan että VASTUSTAN! Ja sitten heti
käännetään katse kannatusgalluppiin, jota käsiä hieroen ja virne naamalla ihastellaan. Säälittävintä on se, että media on nyt vasta hieman huomautellut perussuomalaisten politiikan onttoudesta. Nyt kun
ollaan huomattu, että persujen nousu syökin enemmän Kepun kannatusta kuin demareiden, niin kupla saatetaan laatumedian toimesta puhkaista. Käytävillä kuuluu jo huhua, että jos tällä politiikalla persut vielä kannatustaan nostaa, niin joku tekee lakiesityksen pienestä palikkatestistä ennen äänestyskoppiin pääsyä.

p.s. Tuntuu muuten eriskummalliselta ajatella, että perussuomalaisten kuvailemat laiskat ja työtä vieroksuvat maahanmuuttajat tulevat varmaan jatkossa äänestämään heitä, koska perussuomalaiset vastustivat työmahdollisuuden avaamista.