Oppositio on mittauttanut hallituksen luottamusta lyhyen ajan sisällä kahdesti. Kuntauudistus ja varuskuntien lakkauttaminen ovat olleet esitettyjen epäluottamuslauseiden aiheet.

Kuntauudistuksen välttämättömyydestä ollaan yhtä mieltä, vain keinoista riidellään. Läntisellä Uudellamaalla kaikki järkisyyt näyttävät tallautuvan kielipolitiikan jalkoihin.

Mahtaakohan se loppupeleissä olla kovin järkevää, sillä Lohja selviytyy aina, mutta Siuntiolla voi olla vaikeampaa?

Kuvitellaanko jossakin, että jakamalla Siuntio, syntyy kaksi kaksikielistä kuntaa, Porkkala kielilain perusteella ja Lohja oman pyyntönsä perusteella, rohkenen epäillä.

Ollaan pahassa patti tilanteessa. Ainakin lohjalaispäättäjiltä edellytetään lehmän hermoja. Saa nähdä kauanko heidän pinnansa kestää?

Ihmettelen, että valtion virkamiehet eivät ole kuntajakoesityksessään millään tavalla huomioineet  mahdollisen Vihdin ja Lohjan liitoksen järkevyyttä ja synergia etuja.

Uusi Tasavallan Presidentti puhui hyvin eduskunnassa. Hän otti myös selkeän, puolustusvoimien johdon ratkaisua tukevan kannan varuskuntauudistukseen ja puolusti maan hallitusta.

Hankoniemeltä on aikaisemmin lakkautettu Rannikkopatteristo ja Lohjalta sotilasläänin esikunta. Onneksi Dragsvik näyttäisi vielä säilyvän. Varuskunnat ovat tärkeitä työllistäjiä, etenkin pienille kunnille.

Puolustuspolitiikan kannalta niiden sijainnilla ei ole merkitystä, sillä varuskunnat ovat joukkojen rauhan aikaisia koulutuspaikkoja. Ne eivät ole sodan aikaisia tukikohtia. Joukot kootaan aivan muualle.

Kolmas luottamusäänestys koski hallituksen tiedonantoa Kreikan lainoille annettavia takauksia ja niihin liittyviä vastavakuuksia.

Kertauksena todettakoon, että vuoden 2010 kesän kynnyksellä keskustajohtoinen Mari Kiviniemen hallitus myönsi Kreikalle vakuudetonta lainaa 1500 miljoonaa. Sitä on nostettu toistaiseksi n. 1000 milj. Sosialidemokraatit äänestivät vastaan, koska vaadimme vakuuksia ja yksityisten sijoittajien vastuuta, eli heidän lainojen leikkaamista.

Nyt, Kreikka II (130 mrd) paketin yhteydessä Suomen takausvastuuksi tuli n. 2,4 miljardia ja sen katteeksi saatiin monimutkaisin järjestelyin ja Jutta Urpilaisen kovan väännön ansiosta yhtä suuri vastavakuus.

Eli, jos takaus laukeaa, niin laukeaa myös vastavakuus ja Suomi saa pois omansa, joskin pitkällä aikavälillä.

Kreikka II:n yhteydessä toteutui myös toinen sosialidemokraattien jo viime vaalikaudella esittämä vaatimus, eli yksityisten sijoittajien vastuu. Pankit ym. sijoittajat leikkasivat Kreikka lainojaan yli 100 miljardilla ( 53% ). Tätä kaikkea keskustapuolue nyt vastustaa.

Perussuomalaiset esittävät, että ”letkut irti” ja Suomi irti Kreikasta. Jokainen tietää, että letkut irrottamalla syntyy ruumis. Sitäkö puolue tavallisille kreikkalaisille haluaa? He sanovat myös, että antaa Kansainvälisen Valuuttarahaston (IMF) hoitaa Kreikkaa. Vaatimus on kovin outo, koska Suomi rahoineen on mukana myös IMF:ssä.