Lehtitietojen mukaan peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson tiukentaisi yksityisten terveyspalveluiden Kela-korvaussääntöjä. Ministerin mukaan yksityisistä terveyspalveluista maksettava Kela-korvaus pitäisi poistaa, jos palvelun saa myös julkiselta puolelta. Poistettavan korvauksen Guzenina-Richardson ohjaisi julkisten palveluiden kehittämiseen. No niin ikään, varsinaista mönkärismiä taas sosiaalidemokraattiselta ministeriltä. Kukapa taas laitettaisiin maksumieheksi?
Katsotaanpa hieman keitä ehdotus koskisi? Työssä käyvät kuuluvat työterveyshuollon piiriin, joten heitä asia ei pääsääntöisesti koske. Sen sijaan asia koskee ja kipeästi koskeekin niitä, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella. Kaksi suurta ryhmää ovat työttömät ja eläkeläiset. He siis joutavat sosiaalidemokraattisen peruspalveluministerin mielestä odottelemaan, koska sieltä terveyskeskuksesta mahdollisesti saa ajan. Vaihteluväli on laaja, joillakin paikkakunnilla ajan saa nopeasti, joillakin se kestää viikkoja.
Toinen sosiaalidemokraatti – S. Mönkäre – harjoitti aikanaan samanlaista ajattelua. Hän halusi jopa lopettaa lääkärilakon eväämällä kelakorvaukset yksityisellä lääkärillä käynnistä. Vastaavia mönkärismejä hän päästeli jokseenkin aina kun avasi suunsa julkisuudessa. En pitänyt niistä silloinkaan, mutta pidin niitä henkilökohtaisina näkemyksinä. Kun sama ministerilinja edelleen jatkuu, on ilmeisesti vedettävä se johtopäätös, että kyseessä onkin sosiaalidemokraattien virallinen linja.
Yhdyn kyllä Guzenina-Richardsonin näkemykseen siitä, että julkisesta sektorista on tehtävä kilpailukykyinen työpaikka. Siinä yhteydessä myös julkinen terveydenhuolto on laitettava kuntoon. On huomattava, että Guzenina-Richardson lehtitietojen mukaan puhuu julkisesta sektorista yleensä, ei nimenomaan julkisesta terveydenhuollosta.
Julkisen terveydenhuollon tilassa ei todellakaan ole hurraamista, se kaipaa kunnon remonttia. Työttömät ja eläkeläiset eivät sinänsä ole niin homogeeninen ryhmä kuin annetaan ymmärtää, mutta eivät he tulolistojen kärjessä kuitenkaan roiku. Keskimääräinen kokonaiseläke oli 31.12.2010 peräti 1 370 €/kk. Julkisen terveydenhuollon remontti, eikä edes kunnollinen tekohengitys, ei ole hoidettavissa näin kertyvällä rahoitukselle. Kertoo kuitenkin paljon sosiaalidemokraattien todellisesta ajatusmaailmasta, kun he ajattelevat remontin keskeisimmiksi maksumiehiksi niitä, joilla jo muutenkin vaihtoehdot ovat vähissä ja ovat tulonjakotilastoissa alemmissa tulodesiileissä. Ehdotan puoluekokoukseensa valmistautuvalle SDP:lle hieman tarkempaa yhteiskunta-analyysia. Olisiko julkisen terveydenhuollon parantamiseen sittenkin käytettävissä muita vaihtoehtoja?
“Sen sijaan asia koskee ja kipeästi koskeekin niitä, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella. Kaksi suurta ryhmää ovat työttömät ja eläkeläiset. He siis joutavat sosiaalidemokraattisen peruspalveluministerin mielestä odottelemaan, koska sieltä terveyskeskuksesta mahdollisesti saa ajan.”
MWuoren huomio on tarkka, mutta sen ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään demarien touhuja seuranneille – tässäpä meillä puolue, jota ei ole koskaan isommin kiinnostanut työttömät tai työttömyyden hoito, sillä riittävän iso työttömien armeija legitimoi monia demareiden kuningasajatuksia kuten yhteiskunnan varat nielevän ylimitoitetun sosiaalitoimen. Reipaslukuisesta työttömien armeijasta on paljolti iloa myös SAK:lle, joka työttömien suoman sumuverhon suojissa pääsee meuhkaamaan yhteiskunnassa mielin määrin laittomia lakkoja ynnä muita vastuuttomuuksia viljellen.
Maksetut rähinöitsijät vaiko 5.kolonna?
Sylttytehtaalla on omat ammattihäirikkönsä, joita tosiasiassa ei kiinnosta pätkääkään, mitä hoitoa vailla olevalle eläkeläisvanhukselle tai pitkäaikaistyöttömälle tapahtuu. Yllä tekaistuilla nimimerkeillä kaksi härikköä varastaa pienen työväenlehden palstatilaa ampuen kovilla peruspalveluministeri Mönkäreen perusteltua ehdotusta käyttää yksityislääkärikäyntien KELA-korvaukset mieluummin terveyskeskusjonojen lyhentämiseen. Tai todennäköisemmin yksi ja sama (ilmeisesti natsi-Saksan historiaa tunteva) maksettu kirjoittelija!
Molempia tarvitaan. Tosiasiassa ne henkilöt jotka käyttävät yksityisiä lääkäriasemia säästävät yhteiskunnan kustannuksia ja helpottavat nykyisen julkisen terveydenhoidon taakkaa.
Julkisessa terveydenhoidossa on vuodessa keskimäärin 30 miljoonaa käyntiä ja yksityisessä 17 miljoonaa käyntiä. Ihmettelen miten Guzenina meinaa saada terveysasemat toimimaan jos yksityistä palvelua käyttävä joukko siirtyy julkiselle sektorille. Suuri murhe Marialla on jo nyt hänen väittäessään julkisen palvelun olevan hidasta ja tehotonta. Haluaako ministeri terveyskeskukseen kaaoksen ?
Julkisen sektorin tehokkuuden lisääminen, henkilökunnan palkkaaminen, kaluston, hoitovälineiden, laboratorioiden ja tietysti terveysasemien rakentaminen olisi miljardien lisäkustannus johon yhdelläkään kunnalla ja kuntayhtymällä ei ole varaa. Siis veronmaksajilla
Esimerkkinä kuntalainen A menee yksityiselle lääkäriasemalle hoitamaan vaivaansa.
Yksityisen lääkärin palkkio 100 €, josta Kela-korvaus 20 €, asiakas maksaa 80 €.
Kun hän käy terveyskeskuksessa hoitamassa samaa vaivaansa, hän joutuu maksamaan 13,80 €.
Molemissa yksityisessä ja julkisessa palvelussa vaivan hoitamisen laskennallinen kustannus on vähintään tuo sama 100 €.
Käymällä yksityisellä, yksityisen palvelun käyttäjä on itse asiassa säästänyt yhteiskunnan varoja 86,20 €. Ja saanut tarvitsemansa palvelun heti eikä vasta viikkojen päästä.
Hannu Vesalle tiedoksi: mainitsemasi “ammattihäiriköt” sentään kommentoivat itse blogitekstin aihetta eivätkä horise täysin aiheen sivusta, kuten kaltaisesi ammattimaiset mielensäpahoittajat. Mitä tuohon maksupuoleen tulee niin ihan harrastuspohjalta mennään. Enkä kyllä maksua haluaisikaan, koska SDP kyllä keksii keinot ulosmitata jokaisen sisääntulevan euron oman viiteryhmänsä leppoisaa elämäntapaa rahoittamaan.
Gusenina on surkein ministeri vailla mitään harkintakykyä. nykysystemi on korvauksissa hyvä. Guseninan sekoilut ylittäävt jo kaikkki mittasuhteet – muistetaanpa myös oman avustajan erottaminen. hän täysin subsytanssiköyhä ihminen – mahdoton edellyttäääkään ylioppilaalta. hän ei näy ymmärtävän hallinto-oikeudesta puhumattaaan sosiaalialasta, jolla hän on täydellinen harjoittelija.
Hannu Vesa sitten lähti ehdotukseni mukaan tekemään syvällisempää analyysia. Ei tosin yhteiskunnasta, kuten toivoin, vaan joistakin kirjoittajista, joiden hän epäilee edustavan viidettä kolonnaa. Siinä innossa sitten meni vähän ministeritkin sekaisin. Peruspalveluministeri on Maria Guzenina-Richardson. S. Mönkäre puolestaan on Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja, jolla on ollut hieman ongelmia vaalirahoituksen kanssa, joskaan syytettä ei lopulta nostettu. Toki hän aikanaan oli ministerikin useampaan otteeseen.
Mitä tule Kela-korvauksiin, niin niistä peruspalveluministeri näyttää jatkavan keskustelua, kuten asiaan kuuluukin. Asia on tärkeä, joten siitä pitääkin keskustella ja palaan siihen puoleen aikanaan.
Joskus näitä jorinoita seuratessa harmittaa räikeän asenteellisuuden lisäksi se alkeellinen harhautustekniikka, millä argumentteja esitetään. Esim. Ilkka kirjoittaa näin: “Ihmettelen miten Guzenina meinaa saada terveysasemat toimimaan jos yksityistä palvelua käyttävä joukko siirtyy julkiselle sektorille.”
Mistä ihmeestä Ilkka sai tämän luotettavana esittämänsä tiedon peruspalveluministerin “meinaamisesta”? Maksukykyinen joukko tulee taatusti pysymään yksityisellä puolella, kävi Kela -korvattavuuden miten tahansa. Tuollaisen väitteen esittäminen keskustelun argumenttina on yksinkertaisesti hölmöä ja väittelytekniikassa sillä on nimikin: Olkinukke. Idea on se, että väännetään arvostelun kohteen sanoma asia tahallisesti väärään muotoon ja ryhdytään sitten arvostelemaan näin aikaansaatua ajatusviritelmää, jota alkuperäinen ajatuksen esittäjä ei enää omakseen tunnista.
Tuohan on perinteistä sosiaalidemokraattien käyttämää taktiikkaa. Todellisen demarin tunnistaa juuri siitä, että he kääntävät asian toiseksi ja ryhtyvät sitten arvosteleman sitä.
Onko Ilkka siis sosialidemokraatti? En oikein jaksa uskoa Yleisön ääntä!
En minä mitään asioita käännä ympäri vaan tulkitsen sen omalla tavallani.
Marian sanomasta kuultaa selvästi väite, että yksityiset terveysalan yritykset tekevät valtaisia voittoja KELA korvausten johdosta. Se ei voi pitää paikkaansa, koska KELA korvauksen asiakas saa taksan mukaan hakemuksella. Palvelua tarjoava yritys ei saa KELA:ta centtiäkään.
KELA maksun poisto on puhtaasti istuvan hallituksen käsissä. KELA hyvityksen poistamisen vaikutukset tavallisesen palkansaajalta ja lapsiperheen käyttäytymisessä näkyy hyvityksen poistamisen jälkeen.
Todennäköistä on , että suuri osa yksityisen sektorin, tavalliset itse kustannuksensa maksavat asiakkaat, siirtyisivät julkisen sektorin jonoihin. Sen jälkeen alettaisiin puhua julkisen sektorin investoinneista ja henkilökunnan rekrytoimisesta.
Marian tekstssä hän tavoittelee tilannetta, että yksityisä sektoria ei olisi terveydenhoidon alalla lainkaan. Eikö se silloin tarkoita, että koko väestön terveyspalvelut tuotetaan kaikkien veronmaksajien varoin laadusta riippumatta.
Asuinkunnassani koko julkinen terveydenhoito ostetaan yksityiseltä terveydenhoitoyritykseltä. Asiaa ovat ajaneet RKP ja demarit. Kaupunginhallituksen puhjoht. demaripolitiikko ja kansanedustaja on ollut siunaamassa yhteistyötä. Hän näkee asian ehkä toisin kuin Guzenina.
Maria kirjoittaa: ….. vai siitä, että tuo raha investoitaisiin julkiseen terveyskeskustoimintaan ja ennen pitkää poistettaisiin ehkä kokonaan tarve turvautua yksityisiin terveyspalveluihin julkisten palveluiden saatavuuden ja laadun parantuessa.
Poistettaisiin ehkä kokonaan tarve turvautua yksityisiin terveyspalveluihin.