Kunnan eri toimialoilla valmistellaan parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Lautakunnat tekevät esityksensä viimeistään 15. syyskuuta. Toimialoille määrätty budjettikehys on äärimmäisen tiukka. Valtuuston niukka enemmistö päätti kesäkuussa, että tuloveroa ei koroteta ensi vuodeksi. Seurauksena toimialajohtajat joutuvat esittämään lautakunnilleen karsintoja. Esimerkiksi sivistystoimen osalta tultaneen taas käymään taistelu koulujen opetusmäärärahoista, sijaismäärärahoista, oppimateriaaleista ja minikouluista. Varhaiskasvatuksen osalta joudutaan taas puhumaan ei-lakisääteisten menojen karsimisesta.  

Kuluvan vuoden menoleikkausten lisäksi toimialojen on etsittävä lisää karsittavia menoja. Samaan aikaan talousarvioon on sisällytettävä myös nykyisestä kasvaneita menoeriä, esimerkiksi Kiljavan sairaalan käytön lisääminen. Tänä vuonna henkilöstö antoi omasta palkastaan viiden päivän palkkarahat joko vapaaehtoisesti tai lomautuksen kautta. Tällaista henkilöstöpolitiikkaa ei voida enää ensi vuonna jatkaa. Henkilöstö tarvitaan niin päiväkodeissa, terveyskeskuksissa, vanhustenhoidossa kuin kaavoituksessa ja kunnossapidossakin. Kun henkilöstöä ei ole riittänyt kaikkiin tehtäviin ja työvuoroihin, on toimipisteitä ollut suljettuna tai aukioloa on supistettu. Se näkyy kuntalaisten arjessa. Pääosa kunnan tehtävistä on lakisääteisiä. Johto ja henkilöstö ovat tehostaneet toimintaa koko ajan ja kehittämistyö jatkuu.

Väestö kasvaa ja siksi myös päiväkoteja ja kouluja on rakennettava ja uusille asuntoalueille on tehtävä kunnallistekniikka ja tiet. Pääterveysaseman peruskorjaus ja laajennus on täysin välttämätön investointi, jota ei voi enää siirtää. Koululaiset ja myös aikuiset ja ikäihmiset tarvitsevat liikunta-alueet, ja niitäkin on investointiohjelmassa oltava. Samoin kevyenliikenteen väyliä kaikkein vaarallisimmille tieosuuksille on rakennettava kunnan toimesta, kun valtio on pessyt kätensä niiden rakentamisesta. Säästöä saadaan koulukuljetuksissa, kun oppilaat voivat itse kulkea turvallisia väyliä pitkin.

Olemme kasvukunta. Meillä on hyviä veronmaksajia, jotka arvostavat kunnallisia palveluja, joita saavat vastineeksi veroilleen. Oikeudenmukaisin tapa maksaa yhteiset kustannukset on se, että jokainen kuntalainen maksaa oman osuutensa kunnan tuloveroa. Kuluvan vuoden budjettiin ei äänestyksenkään jälkeen saatu veronkorotusta. Sen sijaan kunta on ottanut lisää lainaa ja maksaa velanhoitokuluja (korkoja) pankille suurin piirtein sen verran kuin mitä olisi saatu kunnan kassaan pienellä veronkorotuksella jo tälle vuodelle. Esimerkiksi 0,5 %:n korotuksella olisimme saaneet kassaan 3,5 miljoonaa euroa. Siitä olisi riittänyt opetuksen tuntikehykseen ja moneen muuhun tarpeeseen rahaa. Ensi vuoden talousarvio ei voi rakentua suurille palvelujen menoleikkauksille ja henkilöstön palkanmenetyksille. Sosialidemokraattien valtuustoryhmä tarjoaa viimevuotiseen tapaan talousarvioneuvotteluja muille valtuustoryhmille. Valtuusto hyväksyy vuoden 2011 budjetin 16. marraskuuta. 

Elli Aatela, valtuuston 2. varapuheenjohtaja. (SDP)

Sirkka Rousu, kunnanhallituksen 2.varapuheenjohtaja (SDP)

Kunnan tilinpäätös tältä vuodelta muodostuu viitisen miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Se ei ole mikään yllätys. Asia oli tiedossa jo viime marraskuussa, jolloin valtuusto päätti pitää veroprosentin ennallaan. Sosialidemokraatit äänestivät kunnallisveroon puolen prosenttiyksikön korotusta, mutta jäivät alakynteen jo alkusyksystä kunnanhallituksessa. Veronkorotus olisi kasvattanut kunnan tuloja kolmella ja puolella miljoonalla eurolla.

Tällä vaalikaudella kokoomuksella ja keskustalla on ollut ensimmäistä kertaa valtuustossa yksinkertainen enemmistö, ja sellaiseksi se on osoittautunut. Asioista ei ole juuri tarvinnut muiden ryhmien kanssa neuvotella.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä perusteli kokoomuksen verolinjaa valtuustossa sillä, että veronkorotus ei kauaa lämmitä. Todellisuudessa siitä, että veroa ei korotettu, aiheutuu nurmijärveläisille kustannuksia vielä vuosikausiksi.

Joulukuussa valtuusto hyväksyi melkein 12-tuntisessa kokouksessaan talousarvion, joka osoitti ”vain” 3,6 miljoonan alijäämää. Tuolloin jo tiedettiin, että monet menot oli alibudjetoitu ja tulopuolta rakennettiin tyhjän päälle. Esimerkiksi maanmyyntitulojen tiedettiin jäävän budjetoitua pienemmiksi.

Samoin oli harhaanjohtavaa uskotella, että koko kunnan henkilöstö suostuisi pitämään viikon palkattoman loman. Sellainen talousarvio osoittaa, että muiden kuin ”vapaaehtoisten” lomautuksista oli päätös jo tehty.

On muutenkin omituinen ajatus, että yhteisten palvelujen rahoitusvastuu olisi kunnan työntekijöillä jotenkin muita suurempi. Paikallinen elinkeinoelämä toimii enemmän palvelusektorilla ja kotimarkkinoiden kuin viennin varassa. Sillekään ei ole eduksi, että työikäisistä useammalla kuin joka kymmenennellä nurmijärveläisellä ansiotaso edellisvuodesta alenee.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmin haastattelu 7.7. Nurmijärven Uutisissa oli tärkeä puheenvuoro vastuullisemman talouslinjan puolesta. Toivottavasti se rohkaisee muitakin viranhaltijoita kertomaan kuntalaisille edessä olevista vaihtoehdoista jo valmisteluvaiheessa.

Toistaiseksi näyttää siltä, että vuoden takaiselle silmänkääntötempulle haetaan jatkoa. Kesäkuun valtuustossa äänestyksen ensi vuoden talousarvion laadintaohjeesta voitti kanta, jonka mukaan mitään veroja ei koroteta ensi vuodeksikaan, vaan lautakunnat pakotetaan leikkauksiin. Maanmyynnin tulojakin on jälleen korotettu, ja jälleen ne jäävät toteutumatta.

Valtuuston enemmistövallanpitäjillä ei ole itsellään ollut rohkeutta kertoa, mitä palveluja pitäisi leikata. Leikkaukset väistämättä kuitenkin toteutuvat, jos tulojen ja menojen epäsuhta muuttuu pysyväksi. Viime syksynä valtuutettujen ja johtavien viranhaltijoiden työryhmistä saadut säästöehdotukset olivat luokkaa ”lopetetaan kokousten kahvitarjoilu”. Onko vuoden takaisesta siis syntynyt uusia ideoita? Jos ei, olisi kunnallisveroa korotettava vastaamaan kustannuksia.

Juha Peltonen, kunnanvaltuutettu, kuntakehitystoimikunnan vpj.

Kunnanhallitus äänesti ensi vuoden budjettikehyksestä

Nurmijärven kunnanhallitus päätti 14.6.2010 ensi vuoden talousarvion ja suunnitelmavuosien talouden raameista. KH äänesti tuloveroprosentin tasosta: tulovero on se, jolla pääosa kunnan menoista katetaan. Keskustan kaksi edustajaa ja me demarit näimme, että kunnanjohtajan ehdottama menokehys on ehdottomasti liian tiukka: sivistyslautakunnalla ei ole mitään mistä enää menoja voitaisiin karsia, eikä myöskään sosiaali- ja terveystoimella. Ehdotimme maltillista korotusta: 0,25 % nousua ensi vuodelle ja samoin v. 2012 suunnitelmavuoden budjettikehykseen 0,25 % nousua. Kunnanjohtaja ei ollut ehdottanut ensi vuodelle tuloveron korostusta, mutta vuodelle 2012 hän ehdotti 0,5 % korostusta. Enemmistö: kaikki kokoomuslaiset, kaksi keskustan ja yksi vihreiden edustaja olivat sitä mieltä, että veronkorotusta ei toimialojen budjetin laatimisohjeisiin sisällytetä. Se, ettei tuloveroa koroteta, merkitsee todella rankkaa menojen karsimista: nähtäväksi jää millaisiin palvelujen supistuksiin tai heikennyksiin ensi vuonna joudutaan. Henkilöstön lomautukset eivät ole perusteltuja edelleenkään.

Maanmyyntituloihin lisättiin +800 000e ensi vuodelle, vaikka kehitysjohtaja ja kunnanjohtaja juuri olivat todistelleet, ettei kunnalla ole yksinkertaisesti tontteja enempää myyntikunnossa ensi vuonna. Tästä emme ryhtyneet kuitenkaan äänestämään. On tietenkin hyvä, jos myyntituloja saadaan lisää, mutta kuten kunnanjohtaja ja minä totesimme, tulojen lisäystoive ei ole tältä osin kovin realistinen. Investointimenokehyksistä karsittiin -700 000e, ja nyt täytyy pitää huolta, että kuntalaisille tärkeät hankkeet, kuten terveyskeskuksen peruskorjaus- ja laajennustyö käynnistyy ensi vuonna. 

Lautakunnat ja liikelaitoksen johtokunnat laativat budjettiesityksensä 15.9. mennessä: käytännössä kokouksissaan syyskuun alussa. Budjetti hyväksytään 17.11.2010 valtuustossa. Ja tuossa välissä KH tekee lautakuntien esitysten pohjalta tasapainotetun budjettiesityksensä. Kuntalaisten kannattaa olla valppaina.

Sirkka Rousu, KH:n 2.varapj. ja henkilöstöjaoston pj. (SDP)

Parhaillaan kunnanhallitus valmistautuu antamaan ohjeet kunnan eri toimialoille ensi vuoden talousarvion ja investointiehdotusten laatimiseksi. Tiukka menokuri tulee jatkumaan. Kirkonkylän terveysaseman peruskorjaus ja laajennus on välttämätön, tarpeellinen ja kiireellinen investointi, jota ei voi enää siirtää. Osa nykyisistä tiloista menee kohta viranomaisten päätöksillä käyttökieltoon. Terveyskeskuksen tehokas toiminta vaatii asianmukaiset tilat. Kaikki suunnitelmat ovat olleet valmiina jo viime vuonna. Tämä investointi tulee tehdä ja se on kestävää politiikkaa. Kiljavan sairaalaa koskevat pelastamisehdotukset eivät voi merkitä terveyskeskuksen remontin ja laajennuksen tekemistä tarpeettomaksi.

Kokoomus ja keskusta ovat jo kertaalleen lykänneet toteutusta yhdellä vuodella. Toteuttamista ei enää saa siirtää. Terveyskeskuspalvelujen käyttäjät, vuodeosaston potilaat ja henkilöstö tarvitsevat tämän investoinnin.

Sirkka Rousu

Kunnanhallituksen 2.varapj., henkilöstöjaoston pj. (SDP)

Kunnanhallitus päätti 24.5.2010 lomauttaa ne, jotka eivät ole vapaaehtoisesti ottaneet noin viiden päivän palkatonta vapaata. Valtuusto vähensi tälle vuodelle henkilöstömenoja kaikilla toimialoilla ensin 0.5 % verran, jonka lisäksi vielä 1 miljoonalla eurolla kehottaen henkilöstöä palkattomien vapaiden ottoon tai muilla keinoin kasaamaan säästösumman. Palkattomia vapaita on henkilöstö ilmoittanut ottavansa 720 000 euron verran. Muita syntyneitä henkilöstösäästöjä ei ole tähän laskelmaan hyväksytty. Lomautetuksi tulee noin 530 työntekijää kunnan noin 2500 työntekijästä. Talouden näkökulmasta ei ole mitään järkeä lomauttaa 280 000 euron takia. Kyse on kovien arvojen henkilöstöpolitiikasta.

Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vastustaneet henkilöstön palkattomia vapaita ja lomautuksia.  Kunnan tehtävänä on tuottaa kuntalaisille palveluja sekä rakentaa kuntaamme. Henkilöstön työt eivät ole kasvavassa kunnassa vähentyneet. Kuntalaisten määrä on kasvanut joka vuosi 600-800 uudella nurmijärveläisellä. Siksi kunnalla ei ole olemassa tuotannollisia syitä lomauttamiseen, sillä työt eivät ole vähentyneet.

Kunnan taloudellinen kokonaistila on hyvä. Kunnan taseen kumulatiivinen ylijäämä on vankasti ylijäämäinen, kuntaemon osalta noin 29 Me. Kertynyt taseen ylijäämä on tarkoitettu käytettäväksi esim. taloudellisesti huonoina tilivuosina.  Taseen kumulatiivinen ylijäämä ei tarkoita sitä, että kunnalla olisi pankkitilillä tuollainen summa rahaa. Kumulatiivinen ylijäämä on syntynyt usean vuoden aikana ja osoittaa kunnan vakavaraisuutta.

Vuoden 2009 tilinpäätös päätyi + 55 000 euroon. Vuoden 2010 talousarvion toteutumisennuste on tällä hetkellä 2,4 Me alijäämäinen, kun vasta joulukuussa päätetyssä talousarviossa vielä varauduttiin 3,9 Me alijäämään. Kunnan velkaantumisaste on keskitasoa verrattuna muihin kuntiin. Kunta ei ole kriisikunta esim. kunta- ja palvelurakennelain kriteerein arvioituna, emmekä sellaiseksi tule vaikka maksaisimme henkilöstölle heille kuuluvan palkan työstään. Kunnalla ei ole kokonaistaloudellinen tilanne huomioon ottaen taloudellisia syitä henkilöstön lomauttamiseen yksittäisen alijäämäisen tilivuoden perusteella. Vuoden 2010 tilikausi on vasta alussa. Se, mikä kuluvan vuoden loppusumma lopulta on, selviää lähempänä vuoden loppua ja lopullisesti vasta v.2011 keväällä tilinpäätöksen valmistuttua.

Henkilöstön lomauttaminen ei ole kestävää henkilöstöpolitiikkaa tilanteessa, jossa kunta joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Lomauttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka seurauksena on yleistä henkilöstön tyytymättömyyttä ja jaksamattomuutta. Järkevämpää olisi yhteistyössä henkilöstön kanssa uudistaa palvelutuotantoa.  

Lomauttamiseen joudutaan erityisesti työvoimavaltaisissa sosiaali- ja terveystoimialan sekä sivistystoimialan (noin 300 työntekijää) työtehtävissä, joissa lomautuksen vaikutukset merkitsevät haavoittuvuutta päivittäiseen opetukseen sekä ihmisten jokapäiväiseen auttamiseen 3-vuorotyössa vuodeosastoilla missä jo nyt ollaan tiukoilla, terveyskeskuksen ja muiden kunnan palvelujen pidentyneisiin jonoihin jne. Myöskään koululaisia ei voida ottaa kesäsijaisiksi lomautuksen alaisiin töihin. Näin totesi myös työnantajapuolen Kunnallinen työmarkkinalaitos, vaikka tästä on vyörytetty syytä vain työntekijäjärjestöille. Henkilöstön palkkaleikkausten kokonais- ja kerrannaisvaikutukset voivat kääntyä lopulta hinnaltaan kalliimmaksi kuin se, mitä henkilöstökulujen yhden tilivuoden leikkauksella tavoitellaan. Jätin kunnanhallituksen päätökseen eriävän mielipiteen.

Sirkka Rousu

kunnanhallituksen 2.varapj, henkilöstöjaoston pj. (SDP)

Nurmijärven kunnanhallitus päätti eilen 6.3. lomauttaa henkilöstöä. Päätöksen mukaan lomautus koskee niitä työntekijöitä, jotka eivät ole ottaneet palkattomia vapaita. Lomautettujen joukossa ovat muun muassa opettajat ja terveydenhoitoalan työntekijät.

Lomautuksien, palkattomien vapaiden ja sijaisottokiellon lisäksi Nurmijärven valtuusto päätti joulukuussa muista säästötoimista. Nurmijärven kunnan tilanne on elävä esimerkki nykyhallituksen kaksinaamaisesta politiikasta. Suurella äänellä ministerit julistavat, kuinka hyvin meidän asiamme ovat, kun elvytämme velkarahalla ja samalla kuntia on ajettu säästökuurille. Tämän seurauksena kunnat ja kuntalaiset eriarvoistuvat.

Siinä missä Kirkkonummi esimerkiksi jakaa nuorille tukea nuorten vihtyvyyden parantamiseen omassa kunnasssa, Nurmijärven nuoret voivat vain unelmoida siitä. Enkä tässä mitenkään tarkoita sitä, etteikö kirkkonummelaisilla nuorilla olisi ongelmia.

Nykymeno on kuitenkin sellainen, että kohta säästösyistä joissakin kunnissa voidaan hyvin olettaa niiden olemassaolon olevan uhattuna, jos ne eivät täytä tehtäviään. Jos meno jatkuu samalla tavalla, Suomesta tulee pian pohjois Euroopan Yhdysvallat, jossa jokainen maksaa palveluista omasta pussistaan.

Nurmijärven kunnanhallituksen kokouksessa oli onneksi yksi valpas demari, joka uskalsi olla eri mieltä. Tässä Nurmijärven kunnanhallituksen jäsen Sirkka Rousun (sdp) jättämä eriävä mielipide eiliseen kokoukseen. Me muut Nurmijärven demarit olemme samaa mieltä kuin Rousu.

Eriävä mielipide KH:n päätökseen käynnistää YT-menettely.

 Esitin, että kunta merkitsee tiedoksi saadun selvityksen, ja että kunta ei käynnistä YT-neuvotteluja. Sen sijaan kunta edelleen kannustaa henkilöstöä pitämään vapaaehtoisia palkattomia vapaita koko vuoden ajalla.

Perustelut

Kunnan tehtävänä on mm. tuottaa kuntalaisille palveluja. Tätä tehtävää varten kunnalla on henkilöstö. Henkilöstön työt eivät ole kasvavassa kunnassa vähentyneet. Näin ollen kunnalla ei ole olemassa lain edellyttämiä tuotannollisia syitä henkilöstön lomauttamiseen.

Kunnan taloudellinen kokonaistila on edelleen hyvä. Kunnan taseen kumulatiivinen ylijäämä on vankasti ylijäämäinen, mm. kuntaemon osalta 20 Me. Kertynyt taseen ylijäämä on tarkoitettu käytettäväksi esim. taloudellisesti huonoina tilivuosina. Vuoden 2009 tilinpäätösennuste päätynee plus/miinus tasapainoon. Vuoden 2010 TA-ennuste on tällä hetkellä 2,7 Me alijäämäinen, kun vasta joulukuussa päätetyssä talousarviossa varauduttiin 3,9 Me alijäämään. Kunnan velkaantumisaste on keskitasoa verrattuna muihin kuntiin. Kunta ei ole ns.kriisikunta esim. Paras-lain kriteerein arvioituna. Kunnalla ei ole kokonaistaloudellinen tilanne huomioon ottaen lain edellyttämiä taloudellisia syitä henkilöstön lomauttamiseen yksittäisen alijäämäisen tilivuoden perusteella.

Henkilöstön lomauttaminen ei ole kestävää henkilöstöpolitiikkaa tilanteessa, jossa kunta joutuu kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Lomauttaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka seurauksena on yleistä henkilöstön tyytymättömyyttä ja jaksamattomuutta. Lomauttamiseen jouduttaisiin erityisesti työvoimavaltaisissa sosiaali- ja terveystoimialan sekä sivistystoimialan työtehtävissä, joissa lomautuksen vaikutukset merkitsevät haavoittuvuutta päivittäiseen opetukseen sekä ihmisten auttamiseen. Tästä aiheutuviin ongelmiin ei kunnan pidä itseään tietoisesti ajaa. Lomautuksen kokonais- ja kerrannaisvaikutukset voivat kääntyä lopulta hinnaltaan kalliimmaksi kuin se, mitä henkilöstökulujen yhden tilivuoden leikkauksella tavoitellaan.

Kunnan kokonaistuloksellisuus on keskeisimmin riippuvainen henkilöstön motivaatiosta oman työn kehittämiseen ja parhaan mahdollisen työsuorituksen antamiseen. Kun henkilöstö sitoutuu työtehtäviinsä ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen, tulee puolestaan työnantajan sitoutua huolehtimaan henkilöstöstään ja edistämään työssä menestymistä. 

Lomautusten sijaan toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa sellaisia kehitystoimia, jotka pitemmällä (ja lyhyemmälläkin) aikajaksolla ovat taloudellisesti ja toiminnan kehittämisen kannalta perusteltuja. Näihin talkoisiin etsitään henkilöstölle ja mikseipä kuntalaisillekin positiivisia kannustimia, ja tällaiseen talkootyöhön voidaan jopa yleisesti velvoittaakin. Toisaalta myös päätöksentekijöiden on kyettävä lopulta tekemään toiminnan muuttamista koskevia kestäviä päätöksiä. Annetaan henkilöstölle työrauha tehdä hyvää tulosta.

Sirkka Rousu (SDP)

Marraskuun puolessa välissä Nurmijärven Kirkonkylässä marssittiin kahden pienen koulun puolesta. Muutamaa päivää aikaisemmin kunnanvaltuusto oli päättänyt muun muassa ensi vuoden tuloveroprosentista.

Nurmijärvellä tuloveroprosentti pysyy samana. Se merkitsee, että kunnan talouden tasapainottamiseksi on etsittävä säästöjä ja niitä etsitään myös sieltä josta ei pitäisi, eli muun muassa lapsista.

Tästä johtuen valtuuston kokouksessa 11.11.2009 demarit ja muut pienet puolueet olivat valmiina veronkorotukselle niin kuin suurin osa kuntalaisista. Demarien kannattama esitys ei voittanut, koska keskustalaiset ja kokoomuslaiset olivat yksimielisiä asiasta.

Nurmijärvellä ei olisi tarvetta veroprosentin korottamiselle, jos talouden tasapainottamiselle olisi esitetty muita vaihtoehtoja kuin leikkaukset.

Luottamusmiehet ja virkamiehet puhuvat kunnan toiminnan tehostamisesta, mutta sillä on tarkoitettu käytännössä vain leikkauksia.

Sivistystoimen talousarviokehys vuodelle 2010 on pieni, vajaa 80 miljoonaa euroa. Kehykseen pääsemiseksi sivistystoimi on joutunut esittämään karsintoja, joista merkittävimmät ovat:

-          Peruskoulujen tuntikehyksen leikkaaminen. Leikkaamalla tuntikehystä lapset saavat vähemmän kerho- ja muita oppitunteja ja opettajat vähemmän palkkaa. Tuntikehyksen leikkaamisella on myös luokkakokoja suurentavia vaikutuksia. Voiko Nurmijärven sivistystoimi sitten anoa opetusministeriöltä apurahaa koulujen luokkakokojen pienentämiseen? Tuntikehyksen leikkaus vaikuttaa kaikkiin koululaisiin.

-          A2-kielen asteittainen poisto. Yhteiskunta tarvitsee monikielisiä osaajia tulevaisuudessakin. Ne lapset, jotka opiskelevat A2 – kieliä, tekevät vähän enemmän koulutyötä kuin muut. He tarvitsevat kannustusta eivätkä rangaistusta. Kielivalikoimassa on toivomisen varaa, englannin, ruotsin ja saksan rinnalle tarvittaisiin muita valtakieliä esim. venäjää, ranskaa ja espanjaa.

-          Parin pienen koulun lakkauttaminen. Niissä kouluissa on 50 oppilasta. Pienet opetusryhmät ovat parasta pienille koululaisille. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lastensa saamaan opetukseen. Hyvin toimiva yhteisöllisyys on tärkeää myös lapsille. Sille on annettava tilaa muulloinkin kuin vaali- ja juhlapuheissa.

-          Koulutarvikkeiden, oppikirjojen ja työvälineiden hankintamäärärahojen leikkaus 10 %. Vaikuttaa kaikkiin koululaisiin. Koulutarvikkeiden tilanne on edeltävän laman tasolla. Näennäissäästö, joka heikentää opetuksen laatua.

-          Lista on pitkä, lian pitkä.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnan sekä valtuuston nykyinen työ ja ennen kaikkea päätökset määräävät sen, millainen tulevien sukupolvien kulttuurinen ja sivistyksellinen pohja on. En ihmettele, että moni vanhempi on huolissaan koululaisten tulevaisuudesta.

Osa vanhemmista on ollut viime aikoina hyvin aktiivisia, päättäjien sähköposteihin on virrannut kannanottoja sekä A2 –kielen että pienten koulujen puolesta. Hyvä niin! Kansalaisaktiivisuus on osa hyvin toimivaa demokratiaa.

Kirkonkylän mielenosoituksessa oli kolmevuotias nummenpääläinen tyttö, jonka kyltissä oli tämän jutun otsikko. Se antaa kieltämättä meille aikuisille miettimisen aihetta. Nurmijärven valtuuston päätös korjata taloutta säästämällä lapsista pistää epäilemään, onko edellisen laman seurauksista opittu mitään.

Lause viittaa myös siihen, mitä me valtuutetut voimme tehdä. Kun veroprosentista päätettiin, valtuuston kokouksessa ajattelin, että jos valtuustossa istuisi sellaisia ihmisiä, joille lasten ja muiden heikko-osaisten hyvinvointi olisi tärkeää, kenties äänestystulos olisi ollut erilainen. Kovassa maailmassa meitä edustaa kuitenkin kovia arvoja puolustava valtuusto. Mitä me lasten asioita puolustavat kuitenkin voimme tehdä säästääksemme lapset laman kolhuista? Ainakin voimme pysyä uskollisina periaatteille ja lupauksille.

Nurmijärven valtuusto kokoontuu 9.12.2009 päättämään säästöistä.

Ana María Gutiérrez Sorainen, kulttuuri- ja sivistyslautakunnan jäsen

Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu siitä, kun jotkut vanhemmat ottavat lapsensa pois niistä helsinkiläisistä kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kuulemma osa niistä vanhemmista on muuttanut Nurmijärvelle, koska täällä ei ole maahanmuuttajia.

Myytti Nurmijärvestä maahanmuuttajavapaana vyöhykkeenä elää siis vahvasti, vaikka sille ei ole perusteluja. Nurmijärvellä on maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2008 lopussa Nurmijärvellä asui 506 ulkomaan kansalaista. Samana vuonna 673 Nurmijärvellä asuvaa puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Heistä 321 oli miehiä ja 352 naista. Vuonna 2008 lopussa ulkomailta Nurmijärvelle muutti 103 ihmistä ja Nurmijärveltä ulkomaille 73 henkilöä. Nettomuutto ulkomailta oli +30.

Nurmijärvi ei vastaanota pakolaisia eikä turvapaikanhakijoita. Se ei kuitenkaan estä ketään pakolaisena ja turvapaikanhakijana tullutta muuttamaan tänne omin voimin. Näin on myös pienessä mittakaavassa tapahtunut.

Hyvin monikulttuurisista kouluista lapsensa ottaneiden vanhempien yksi selitys on se, etteivät maahanmuuttajalapset osaa muun muassa suomea ja heidän lastensa opetus kärsii siitä. Ymmärrän vanhempien huolia. Näin se voi olla juuri maahan muuttaneiden lasten kohdalla, mutta pahoin pelkään, että julkisuudessa asian ympärillä käyty keskustelu leimaa kaikki maahanmuuttajataustaiset lapset kielitaidottomiksi ja oppimiskyvyttömiksi.

Nurmijärveläisissä kouluissa on maahanmuuttajalapsia ja maahanmuuttajataustaisia lapsia vähemmässä määrin kuin muualla. Maahanmuuttajataustaisista lapsista suurin osa on syntynyt Suomessa. He ovat siis Suomen kansalaisia.

Minusta lähtökohtana pitäisi olla se, että jokainen Suomessa syntynyt maahanmuuttajataustainen lapsi, tai muualta adoptoitu osaa suomea tai ruotsia ja hän pystyy oppimaan kieltä ja muutakin. Maahanmuuttajalapsetkin omaksuvat kielen paljon nopeammin kuin aikuiset. Ajan myötä maahanmuuttajalapsistakin voi tulla Suomen kansalaisia. He kaikki saisivat olla vain lapsia ja heidän kykyihinsä on luotettava.

Maahanmuuttajataustaisten lasten eroja koulumenestyksessä on yhtä paljon kuin muissakin lapsissa. On niitä, joilla on oppimisvaikeuksia, mutta on huippuoppilaitakin. Miksi heidät pitäisi nähdä vain erilaisina olentoina ja mahdollisena haittana eikä potentiaalisina huippuosaajina?

Moni maahanmuuttaja – ja maahanmuuttajataustainen vanhempikin kantaa huolta lastensa koulumenestyksestä. Onko heidän lastensa saama opetus tarpeeksi haastava lapsille ja saavatko heidän kullannuppunsa koulukavereita? On myös niitä vanhempia, jotka syystä tai toisesta eivät tee niin. Hyvä vanhemmuus ei ole kuitenkaan missään tapauksessa kansalaisuudesta ja kielitaidosta kiinni.

Ana María Gutiérrez Sorainen, kolmen koululaisen ylpeä äiti, kunnanvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen