Suomalaisilla hyvä maine

Työhön sopivuus testataan.  Tapasin eläkkeelle siirtyneen tuttavani, joka on tehnyt pitkän työuransa Kanadassa.   Sielläkin moni työntekijä on joutunut toteamaan, etteivät enää riitä monetkaan työtodistukset ja omat sanat, vaan työhön sopivuus testataan ihan tieteellisesti.

Maailma on muuttunut ja osapuoliksi ovat kiilanneet työnvälitys, ay-liike ja konsulttitoimistot.  Mutta vanhat konstit ovat monesti parempia työn maailmassa.  Työnjohtotehtävissä toiminut tuttavani on hyvin pystynyt vaikuttamaan alaistensa valintaan.  Hän on toiminut vastaavana mestarina monissa suurissa rakennuskohteissa;  siltatyömailla, viljavarastojen rakentamisessa ja muissa vaativissa kohteissa.

Suomalaisilla rakentajilla on hyvä maine, vahva itsetunto ja he tietävät melko hyvin rajansa.  Näin hän saa työnantajansakin luottamuksen.  Muuan kollega, suomalainen kirvesmies ei epäillyt turhia pelkoja;  kun hän ensimmäiseksi tehtäväkseen sai saarnastuolin rakentamisen kirkkoon. Ja lopputulos oli hyvä, vaikkei kirkkorakennuksilta  ollut päivänkään kokemusta.

Metsätöistä työnjohtotehtäviin, josta hän pääsi uudelle kaivosalueelle töihin, jossa oli viisi kaivosta ja tarvittiin rakentaa uusi kaupunki asukkaille.  Ja siitä lähti tämän miehen ammattiura nousuun.  Ja 35 vuotta vierähti Thuder Bay Harbor Imrromet-yhtiön palveluksessa.  Edellä mainitusta kaivoksesta nostettiin uraania atomilaitosten tarpeisiin.

Itse hän ei koskaan mennyt maan alle töihin, mutta maanpäällisillä rakennuksilla ja korkeallakin työskentelyssä ei päätä huimannut, hän hehkuttaa työkohteistaan.

Vahva ja heikko edunvalvonta ei aina toiminut.  Eri kansojen kirjavuus on Kanadassa suuri. Työpaikkoja jaetaan ammattiosaston kautta, jossa on lista työnhakijoista. Se toimii tavallaan – mutta pystyin vaikuttamaan keitä otin työmaalleni töihin.

Lännellä ay-liikkeelläkin on vaikeuksia siinä mielessä, kun tulee markkinoille yrityksiä, jotka eivät hyväksy työväen yhteistoimintaa. Ja palkat laskevat. Yritykset kiertävät joskus liittotoimintaa, joka johtaa vääristyneisiin työmarkkinoihin.  Ja palkat voivat pudota jopa puoleen tes-palkoista.  Mutta putkimiehet, hitsaajat, sähkömiehet ja nosturinkäyttäjät onnistuvat pitämään ammattiosastonsa voimakkaina työehtojen ja palkkojen osalta.

Järjestäytyneetkään työnantajat eivät aina kykene saamaan uusia rakennuskohteita, kun villit yhtiöt ovat polkeneet palkat normien alle. Työvoimasta on ylitarjontaa ja työlainsäädäntökin saattaa olla alkeellinen.  Mutta työturvallisuus maassa toimii.  Se maksaa työnantajille 15 prosenttia.  Ja työmaita tarkastavat valtion työsuojelutarkastajat.

Vilkasta ja huvittavaa

Ja Suomessa taitetaan peistä maamme kuntakentästä, josko niitä kuntia olisi meillä liikaa?  Ja keskustelut aiheesta kuohuttaa mieliä.

Aika yleisesti väitellään, ettei kunnallinen demokratia toimi kovin hyvin.  Niinpä eräs mahtikunta teetti aiheesta tutkimuksen – 300 luottamushenkilön ryhmälle ja kysyttiin:   pystyvätkö he vaikuttamaan kuntansa päätöksiin – ja todellisuudessa päättämään sen asioista?

Tutkimus osoitti, että kolme henkilöä päättävät käytännössä suurista asioista.   Ja sehän yllätti kuntalaiset!    Niinpä eräs kunnanvaltuutettu vähän ihmetteli tutkimustulosta ja sanoi:

-  Kukahan  se  kolmas meillä olisi?    Kun aina olemme tienneet – että kaksi niitä on !