Päivi Lipponen

Finanssipolitiikka eli valtion budjetin käyttäminen talouden nousu- ja laskukausien tasaajana on tärkeätä, kun meillä ei ole enää omaa rahapolitiikkaa eli emme voi säädellä euron arvoa. Finanssipolitiikka on tärkeä juuri pitkäaikavälin instrumenttina.

EU:ssa talouspolitiikan koordinaatiota on tiivistettävä. Kuten muistamme, hallitus on sitonut suomalaiset veronmaksajat suuriin lainoihin, joiden realisoituminen olisi iso taakka veronmaksajille. On oltava välineitä, joilla edistetään yhteistä etua eikä anneta mahdollisuutta rikkoa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Jatkossa on tärkeätä, että keskipitkän aikavälin tavoitteelle asetetaan enemmän painoa EU:ssa.

Tarvitaan ennaltaehkäiseviä sanktioita. Jäsenmaiden on otettava käyttöön finanssi- ja talouspolitiikassa pidemmän aikavälin sitovat tavoitteet. Ongelmiin on kyettävä puuttua ennen kuin ne kasautuvat, kuten nyt Kreikan kohdalla on tapahtunut. Sanktiot voisivat olla taloudellisia. Lisäksi voitaisiin miettiä äänivallanmenetystä.

Hieman on ärsyttävää, että edes olemassa olevia sanktioita ei ole käytetty. Tähän on tultava muutos. Lisäksi on mietittävä kuinka voidaan ehkäistä tilanteet, jossa yksittäinen jäsenvaltio vaarantaa talous- ja rahaliiton toiminnan. 

Kun toimintaa yritetään yhdenmukaistaa kaikkien parhaaksi, syntyy vastustusta siitä kuinka paljon EU voi ryhtyä vaikuttamaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan, kun sillä on jo rahapolitiikka. Ymmärrän toki kritiikin.

Pian joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä julkisen talouden tasapainottamiseksi. EU:n pitää parantaa verokoordinaatiota, jotta vältetään haitallinen verokilpailu jäsenmaiden kesken.

Talouskasvu synnyttää hyvinvointia, mutta saavutetaanko jossakin vaiheessa piste, jossa lisätulo ei kasvata enää hyvinvointia? Onko talouskasvu ja kestävä kehitys ristiriidassa keskenään? Kuinka rakennetaan tasapaino ja lisätään koettua hyvinvointia?

Varsinkin energiapoliittisessa keskustelussa sivujuonne on ollut talouskasvu. Moni tuntuu ajattelevan, että nykyinen elintaso riittää. Lisää krääsää ei tarvitse kukaan.

Jos talous ei kasva, se supistuu. Jos talous supistuu, kasvaa työttömyys ja ajetaan alas yhteiskunnan palveluita, kun resurssit supistuvat. Ihmiset eivät pidä siitä, että heidän lastensa kouluja lopetetaan, korkeakouluihin suunnitellaan maksuja tai vanhukset eivät saa hyvää kotipalvelua.

Kuka ryhtyy yrittäjäksi, jos oikeutena on kantaa riski ja sen realisoituminen, mutta yrittäjä ei saa voittoa investoida ja kehittää toimintaansa? Miten teollisuus edes kehittää uutta teknologiaa, jos se joutuu supistamaan menojaan.

Jos talous supistuu, se ei supistu tasaisesti. Joillakin sosiaaliryhmillä elintaso romahtaa ja toisilla ehkä jopa kasvaa maltillisesti. Mikäli kysyy työttömältä ja asunnottomalta nuorelta kuinka paljon hän voi alentaa elintasoaan, tuskin hän katsoo sitä mahdolliseksi.

Politiikassa on tekemisissä oikeutettujen tarpeiden ja niukkenevien resurssien kanssa. Nyt lähitulevaisuudessa ei ole luvassa enää vaurastumista, sillä velkaantuminen pitää lopettaa, korot maksaa ja ehkä jopa lyhentää valtion velkaa. Samalla pitää tasapainottaa julkinen talous.

Hyvä juttu tai ei. Talous tulee kasvamaan hyvin maltillisesti ja se näkyy jatkossa kovempana veroprosenttina ja supistuvina palveluina.

Itse kannatan talouskasvua ja sen hedelmien tasaista jakamista kestävän kehityksen merkeissä.

Ensi syksyllä eduskuntaan on tulossa risupaketti. Se ohjaa merkittävästi varoja uusiutuvan energian tuotantoon. Hallitus on esittänyt 200 000 000 euroa vuodessa annettavaksi tuulivoiman tukijärjestelmään. Kokonaisuudessa uusiutuvan energian muuttuvien tukien kustannus veronmaksajille on noin 340 000 000 euroa vuodessa.

Greenpeace nosti esille virheen hallituksen tuulivoimalaskelmissa. Ne ampuvat yli. Greenpeace sanoo tarpeen olevan vain puolet hallituksen esittämästä summasta. Sen mielestä tuen tarve vaihtelee 70 000 000 – 100 000 000 euron välillä vuodessa. Todellinen kustannus on siis vain puolet.

Tämä on erinomainen tieto, mikäli se pitää paikkansa. Tämä parantaa entisestä uusiutuvan energian mahdollisuutta vakiinnuttaa asemansa. Ei voi olla niin, että yhteiskunnan niukkoja resursseja käytetään hamaan tulevaisuuteen tukemaan energian tuotantoa.

Maapallon energiantarve kasvaa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomen Luonnonsuojeluliitto on päättänyt panostaa kaikkensa, että energian tarpeen kasvuun Suomessa ei vastata ydinvoiman lisärakentamisella. Jokainen kansanedustaja, joka äänestää ydinvoimaluvan puolesta eduskunnassa saa rastin ”ovensa pieleen”. Lisäksi kansalaisilla allekirjoitetaan sitoutumiskortteja, jotta he eivät äänestä seuraavissa vaaleissa ydinvoimaa kannattanutta edustajaa.

Liitto on lähtenyt ympäristöasiantuntijan paikalta yhden asian toimittajaksi ja eikä edes halua käydä energiapolitiikasta kokonaisvaltaista keskustelua. Kun kuuntelin Suomen luonnonsuojeluliiton esitystä, siinä laskettiin yhteen käytöstä poistuvat, nykyiset ja tulevat voimalat. Idea on sama kuin Keskustan jäsenrekisterin pidossa. Näin saadaan raflaavat luvut.

Ydinvoimatuotannon odotetaan maailmanlaajuisesti kolminkertaistuvan lähivuosikymmeninä. Ydinvoima ei ole ongelmaton energiamuoto. Se on välttämätön paha. Vanhat ydinvoimalat on voitava korvata moderneilla. Niissä raaka-aineen tarve on minimissä ja turvallisuusjärjestelmät entistä paremmat. EU:n tavoite on vähentää päästöjä 20% ja nostaa uusiutuvan energian osuus 20%:iin. Tavoitetta ei saavuteta ilman monipuolista energiapalettia joka käsittää uusiutuvan lisäksi myös energian säästämisen ja käytön tehostamiseen.

Venäjältä tuotavan ydinvoiman salliminen on itsensä pettämistä. Jos hiilidioksidipäästöjä ei saada kuriin, ilmaston lämpeneminen jatkuu. Se on iso lasku tuleville sukupolville.

Suuri pulma on kuitenkin siinä, että kaikki energian tuotantomuodot ovat ongelmallisia. Suomen Akatemian Kestävän energian -tutkimusohjelman tutkijat ovat todenneet, että energiapoliittisia ratkaisuja tehdään ilman tieteellistä kokonaisnäkemystä. Hallituksen bioenergiapäätöksen vaikutuksia maaperään ja metsä- ekosysteemiin ei ole tutkittu. Mitä vaikutuksia on sillä, että metsälannoitus kasvaa ja valumavaikutus lisääntyy? Puun poltto puolestaan tuo kasvihuonekaasuja enemmän ilmaan kuin kivihiili, sillä puun uusiutumisaika on 80-100 vuotta. Lisäksi puuta poltettaessa pienhiukkaspäästöt kasvavat.

Nyt joka tapauksessa nämä liiton mustamaalaamat kansanedustajat ohjaavat parin miljardin edestä yhteiskunnan resursseja palveluista ja tulonsiirroista uusiutuvan energian tuottamiseen.

Liitto tekee vaaleihin ”vastakampanjan” niitä edustajia kohtaan, jotka eivät ole sen kanssa samaa mieltä päästöttömän energian tuotannosta. Herää kysymys millä foorumilla liitto aikoo jatkossa lobata ja tulla kuulluksi, jos liiton toimesta ympäristövastaisiksi panetellut edustajat jatkavat vaalien jälkeen ja nousevat peräti ministereiksi?

Taitaa käydä niin, että Suomen Luonnonsuojeluliitto voittaa yhden taistelun, mutta häviää koko sodan.

Nuoret arvostavat työtä, mutta arvostavatko työnantajat nuoria?

Tuttu nuori sai kesätyöpaikan, mikä oli iloinen asia nuorisotyöttömyyden aikana. Nuorilla on halu tehdä työtä ja tienata. Palkka oli tietenkin pieni, kun ei ole työkokemusta eikä koulutusta.

Yllättäen työ olikin todellista pätkäduunia. Työsopimus oli vain suullinen. Juridisesti suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, mutta haaste on kuinka sopimuksen voi näyttää toteen.

Nuoresta työ oli kivaa ja työkaverit mukavia. Jos aurinko paistoi, joku työpaikalla sairastui tai ei muuten vaan saapunut töihin, paikalle hälytettiin innokas nuori. Mikäli hälytys oli ollut virheellinen, nuori passitettiin takaisin kotiin. Työvuoro ei kestänyt koskaan kahdeksaa tuntia. Nuorella ei ollut tietoa edeltäkäsin työvuoroista tai vapaapäivistä.

Joskus kauan sitten historiassa heikoimmassa asemassa olevat työläiset menivät aamulla jonottamaan, jos vaikka saisivat päiväksi hommia. Ei siis ihme, että viime vuonna syntyi keskustelu ”paskaduunista”. En oikein silloin ymmärtänyt, että työehdot ovat nykyisin näin ”villit”.

Mitä tällaisesta riistosta seuraa? Työnantajien toiminta kalahtaa vielä pahasti heidän omaan nilkkaansa. Jos työelämässä ei kunnioiteta pelisääntöjä, nuoret oppivat olemaan sitoutumatta työhönsä. Kunnioitus ja luottamus ovat aina molemminpuolista toimintaa.

Ystäväni meni formulakisojen aikana ravintolaan, henkilökunta katsoi kisoja ja kukaan ei ollut kiinnostunut tarjoilemaan asiakkaalle.  

Tässä olisi Suomen Yrittäjille aina EK:ta myöten hyvä teema! Kasvattakaa jäsenistöänne hyvään esimiestyöhön ja arvostakaa nuoria työntekijöitä

Suomi on vaurastunut nopeasti, vaikka lähtökohdat ovat olleet vaatimattomat. Kiitos vientiteollisuuden!

Merkittävä tekijä Suomen vaurastumisessa on ollut yksituumaisuus. Teollistuminen edellytti energian tuotantoa. Kun pääomia oli vähän, kehitettiin Mankala -periaate. Kyse on ns. osuusvoimalaitoksesta. Siinä yhtiöt hankkivat osakkeenomistajille tavaroita alle käyvän hinnan eli voimassa on omakustannushinnoittelu.

Tämän voidaan katsoa aiheuttavan jännitteitä vero-oikeudellisten säännösten kanssa.

Hassin ja Hautalan kohteena on teollisuuden energian saanti. Fennovoima aikoo myydä ja TVO myy tuottamansa sähkön yhtiön osakkaille. Voimalaitosyhtiö voi siirtää omakustannushintaan sähköä kunnalliselle liikelaitokselle ja kyseinen liikelaitos myy edelleen sähköä voitolla, omakustannushinnan ylittävä hinta tuloutuu kokonaisuudessaan verovapaasti. Toiminta on Suomessa täysin laillista.

Parlamentaarikot Hassi ja Hautala ovat nyt ryhtyneet vapaan talouskilpailun apostoleiksi ja ovat tehneet kantelun komissiolle asiasta. Heistä Manakala  -periaate on peitettyä osingonjakoa.

Korostettakoon, että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan omistajien ei katsota saavan osinkoa tai verotettavaa tuloa ostaessaan sähköä markkinahintaa alhaisempaan hintaan.

Komissio on pyytänyt Suomelta asiasta lausunnon, jotta se voi ryhtyä toimenpiteisiin.

Aikamoista myyräntyötä arvon rouvilta! On vaikeata ajatella, että italialaiset tai ranskalaiset poliitikot haluaisivat mustamaalata kotimaansa toimintaa ja vaarantaa samalla kotimaansa teollisuuden kilpailukyvyn tai maatalouden toiminnan.

Haluan uskoa, että enemmistö suomalaisista pitää tärkeänä suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja ymmärtää sen yhteyden työllisyyteen ja yhteiskunnan resursseihin, joilla turvataan ilmainen koulutus ja edullinen terveydenhoito.

 Israelin sotilaiden hyökkäys avustuslaivasaattueen kimppuun on järkyttävää ja suorastaan anteeksiantamatonta. Kansalaisjärjestöjen yhteistyönä kootun laivaston oli määrä kuljettaa apua Gazaan.

Israel piirittää Gazaa jo kolmatta vuotta. Saarto on merkinnyt alueella asuvalle 1,5 miljoonalle palestiinalaiselle elintason romahdusta, puutetta ja näköalattomuutta. Ihmiset ovat täysin riippuvaisia YK:n ruoka-avusta.

Iskun myötä Israelin toimet nousevat erityistarkastelun kohteeksi. Israel on nyt todella painostettava neuvottelemaan. Yhdysvaltojen on ryhdyttävä toimiin, sillä Israel on riippuvainen sen tuesta. 

Israelin valtio syntyi toisen maailmansodan jälkeen silloisten suurvaltojen tuella. Tarkoitus oli edes jotenkin hyvittää juutalaisille heidän Euroopassa kokemaansa kansanmurhaa. Israelin perustaminen ei ollut arabeille mieleen. Lukemattomien terroristijärjestöjen päämäärä on ollut tuhota Israel. Lähi-Itä on ollut hyvin rauhaton.

Ihmiset ympäri maailmaa ovat saaneet tarpeeksi jatkuvasta sotimisesta ja terrorismista. Irakin ja Afganistanin sodat vaativat ratkaisua. Kaikki katseet kohdistuvat Lähi-Idän kriisin ratkaisemiseen.

Hyökkäyksellä kansalaisjärjestöjen avustuslaivan kimppuun Israelin armeija ja poliitikot menettivät neuvotteluvalttinsa. Kansalaisjärjestöjen asema on nykymaailmassa hyvin vahva ja verrattavissa ”punaiseen ristiin”.

 Tämä isku katkaisi ”kamelin selän”.

Viime kesänä ostin kirjan ”Puhdistus”. Se oli upea lukukokemus. Pidin kirjassa aivan kaikesta. Teksti oli lyhyttä. Sanat synnyttivät mielikuvia ja rakensivat virolaisen maaseutukylän mieleeni. Ihmettelin, kuinka Oksanen nuoresta iästään huolimatta oli osannut rakentaa uskottavan juonen ja aidot henkilöt, kuten iäkkään Aliide Truun ja nuoren Zaran.

Olen todella myötäelänyt kirjailijan menestystä kuluneen talven ja kevään mittaan. Upeata, että meillä on Suomessa tällaista lahjakkuutta!

Kirja kertoo kahden sukupolven tarinan, joka nivoutui Viron kohtalonvuosiin. Juoni kuljetti maanviljelijäperhettä Viron tasavallan ajalta Neuvostovallan aikaan ja jälleen itsenäisyyden aikaan. En ole koskaan aiemmin miettinyt, mitä neuvostomiehitys merkitsi virolaisten elämässä: omaisuus kollektivisoitiin, kansallisuudet sekoittuivat, virolaisia karkotettiin Siperiaan ja maan itsenäisyyden puolesta taistelleita vainottiin.

Kirja antaa äänen sorron ja nöyryytysten uhreille. Varmasti juuri sen takia kirja niittää mainetta maailmalla.

Pakosti rinnastin suomalaisten kohtalon virolaisten elämänvaiheisiin. Me selvisimme vaikeista vuosista niin paljon helpommalla. Kun lukee kirjan ”Puhdistus” saattaa jotenkin ymmärtää, miksi Viro on niin allerginen Venäjää kohtaan ja miksi maa on hakeutunut Naton ja EU:n jäseneksi.

Suomi myöntää Kreikan valtiolle lainan, joka on ainakin 1,6 miljardia euroa. Todennäköisesti Kreikka joutuu velkajärjestelyyn ja lainaa ei saada takaisin. Miksi ihmeessä hallitus ei vaadi lainalleen vakuuksia? Selitys on se, että yleensä valtiolainoilta ei vaadita vakuuksia. Hallituksen ministereiden olisi pitänyt toimia tehokkaammin, kun se laati ja hyväksyi tukipakettia. Vakuutena olisi voinut olla Kreikan valtion omistukset.

 Tuntuu siltä, että porvarihallitus ei ole oikein ollut kartalla tukipakettia hyväksyessään. Kannattaisiko toimittajien selvittää, kuinka monta ministeriä edes saapui vapaapäivältään istuntoon päättämään isosta lainasta?

Toimittaja kysyi, mitä pitäisi tehdä työhaluttomille ja työnvieroksujille? Totesin olevani idealisti ja uskovani, että jokainen ihminen haluaa osallistua, käydä työssä ja elättää itsensä. Kuka nyt haluisi olla selitysvelvollinen jokaisesta sukkahousun ostamisestaan?

Suomella ei ole varaa menettää yhtään ihmistä ”kortistoon” tai syrjäyttää muuten yhteiskunnasta.

Oli kyse vammasta tai sairastetusta mielenterveysongelmasta ihmisellä on yleensä työhalua ja työkykyä. Suomi tarvitsee jokaisen osallistumista, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Moni työkyvyttömyyseläkkeelle päässyt tai joutunut toivoo voivansa palata takaisin työelämään.
 
TE-keskuksen johtaja totesi yhdessä seminaarissa, että kauniista puheista huolimatta on olemassa ihmisiä, joilla ei vain ole työkykyä eikä toimintakykyä. Näitä ihmisiä, työnhakijoita varten on koodi 0900. Kun henkilölle annetaan kyseinen koodi, hänet kutsutaan kerran vuodessa tapaamiseen työvoimatoimistoon.

Ongelma on se, että TE-keskuksessa eli entisessä työvoimatoimistossa ei ole sosiaalityöntekijöitä, joita kyseinen 0900 -henkilö tarvitsisi ennen kuin hänelle voidaan välittää työtä. Ihminen siis käy väärällä luukulla.

TE-keskusluukutuksen sijaan 0900 tulee kuntouttaa työkykyiseksi ja tämän ammattitaidon omaavat sosiaalityöntekijät.

Tarvitaan siis poikittaista yhteistyötä virastojen välille. Sosiaaliviraston ja TE-keskusten työvoimatoimistojen on yhdistettävä poikittaisesti toimintansa, jotta mahdollisimman moni pääsee irti 0900 -koodista. Se on inhimillisesti oikein.  

Jokainen ihminen haluaa kuulua yhteisöön ja antaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Ihmisen kykyä vastaavaa osallistumista on oltava tarjolla yhteiskunnassa. Se ei aina ole palkkatyötä.