Päivi Lipponen

Uusitutuvat energiamuodot ovat tulevaisuutta. Uusiutuvaa energiaa pitää tukea, jotta kehitystyö käynnistyisi. Parhaillaan rakennetaan tukiaisohjelmaa syöttötariffien muodossa.

Syöttötariffi on ominaisuuksiltaan oiva keino, jos se auttaa uuden teknologian kehittymistä ja teknologia lopulta saavuttaa tason, jolla kykenee tuottamaan energiaa markkinahintaan -ilman tukiaisia.

Syöttötariffityöryhmän puheenjohtaja TEM:ssä kertoo, että tuulivoima- ja biokaasutuki jaetaan suoraan valtion budjettivaroista. Raha siis kerätään verotuksen kautta.

Summa ei ole aivan mitätön. Tuulivoimalle maksetaan 200 miljoonaan euroa vuodessa.  Biokaasulle jaetaan 13 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Puun energiankäytön tukemisesta päätetään pian.

Uusiutuvan energian haaste on melkoinen. Sellutehtaiden sulkemisen myötä Suomi ei ilmeisesti yllä lupaamansa (38 %:n uusiutuvien) tavoitteeseen. Energiaintensiivinen metsäteollisuus on ollut johtava uusiutuvan energian tuottaja Suomessa.

Asiantuntija arvioi, että 200–300 miljoonaa euroa vuodessa on vasta osa kokonaiskustannuksista, jotka syntyvä kansantaloudelle uusiutuvan energiaan panostamisesta. Totta, tarvitaan vastuunottoa tulevaisuudesta. Poliittinen haaste on siinä, että resurssit ovat rajalliset ja tarvitsijoista on paljon. Kun johonkin panostetaan, se on jostakin toisesta pois.

Avoimet piikit hyviinkin tarkoituksiin ovat pulmallisia. On tärkeätä, että tuki ei vääristä tuotantoa eli ei ryhdytä tekemään ”hyödytöntä” vain koska saadaan tukea ja se on tekijälle kannattavaa. Entä mikä on tukien yhteisvaikutus? Kun viljasta ryhdyttiin valmistamaan etanolia, vasta jälkeenpäin ymmärrettiin seurausten ongelmallisuus.

Kasvisruoka ei ole ihan niin uusi asia kuin äkkiseltään luulisi: hernekeitto, pinaattiletut, keitot ja puurot ovat kuuluneet koulujen ruokalistaan jo vuosikymmenet.

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti kasvisruokapäivän puolesta. Minä äänestin asian puolesta ja miksi?

En ole vegaani, enkä aio ryhtyä. Elävää ravintoa kokeilin kolmen viikon ajan, mutta sisuskalut eivät kestäneet. Uskon, että elävässä ravinnossa on silti ideaa.

Vihreät perustelivat kasvisruokapäivää ilmastonmuutoksen torjunnalla. Ympäristö on yksi seitsemästä elintarvikkeen vastuullisuuden vaikuttimesta. Juuri nyt ympäristö ja ilmanmuutos on ajankohtaisin mittari.

Ilmastonmuutoksen voi laskea tuotannosta tai kulutuksesta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että jokaisen suomalaisen alkoholin aiheuttama hiilijalanjälki on 150 CO2e kg/vuodessa. Lihan osuus on vain 4,5 % yksityisen kulutuksen hiilijalanjäljestä. Nakin vaihtaminen soijapapuihin säästää vähemmän ilmastoa, kuin vihersalaatin vaihtaminen sesonkisalaattiin.

Kasvispäivien osuus ilmastonmuutoksessa on pieni. Yksityisen kuluttajan hiilijalanjälki on 10000 CO2e kg/v. Lihan osuus tästä on 500 CO2e kg. Lopettamalla lihan syönti, ei pelasta vielä maailmaa, sillä kasviksillakin on hiilijalanjälki. Säästö on tällöin 200 CO2e kg/vuosi. Yksi lihaton päivä on 30 CO2e kg säästöä vuodessa. Saman verran tulee päästöjä, kun käy viisi kertaa uimahallissa.

Suurin haaste onkin ruokajäte. Mitä vähemmin ruokajätettä syntyy, sitä suurempi säästö! Olen sitä sukupolvea, joka kasvatettiin syömään lautasensa tyhjäksi näyttämällä kuvia nälkäänäkevistä afrikkalaislapsista. Nyt kasvatuskonstit ovat varmaan toiset. 

Äänestin kasvisruokapäivän puolesta, koska kasvisten lisääminen ruokavaliossa on hyvä asia. Suurin syy oli se, että koulua pitää käyttää rohkeammin arvokasvatuksen välineenä. Omilla valinnoillaan ihminen vaikuttaa

TVO, Fennovoima ja Fortum ovat hakeneet lupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseen. Kokoomus liputtaa kolmen uuden ydinvoimalaluvan myöntämisen puolesta.

Keskustan ministeri Pekkarinen ei lämpene kokoomuksen suunnitelmille. Hän on ilmoittanut kannattavansa lähinnä yhden luvan myöntämistä. Ministeri on luvannut, että lupa/luvat mietitään tarkkaan: paljonko energiaa oletetaan tarvittavan, mikä estää monopolien syntymisen, mikä on aluepoliittinen näkökulma jne.

Ministeri on korostanut, että päätökset pitää tehdä tämän hetkistä tilannetta varten. Tulevaisuuden hankkeita koskevat luvat voidaan hakea tulevaisuudessa.

Kaikki tahot ovat kuitenkin käyneet läpi ison lupahakuprosessin. Olisi oikeus ja kohtuus, että hakijat tulisivat kohdelluksi tasavertaisesti -vahvuudet ja hyödyt todella punnittaisiin.

Ministerin pitäisi kertoa kumpi on parempi vaihtoehto: se, että uusi voimala rakennetaan alueelle, jossa on valmiina infra, turvallisuusratkaisut ja loppusäilytys; vai onko parempi ratkaisu: se, että voimala rakennetaan neitseellisen luonnon keskelle ja jäte kuljetetaan Suomen läpi junilla johonkin varastoon odottamaan loppusijoitusta johonkin, joskus tulevaisuudessa. Pitääkö ministeri luvan kannalta tärkeänä, että kyseinen voimayhtiö rakentaa ydinvoiman lisäksi uusiutuvan energian tuotantoa vai ei?

Nyt ongelma on se, että ministeri Pekkarinen ei julkaise mihin kriteereihin luvan myöntäminen painottuu.

Opposition on vaikea keskustella lupaproblematiikasta etukäteen, koska sillä ei ole tietoa, mitä hallitus esittää. Eduskuntaan tulee lopulta vain päätös, jota hallitus esittää. Eduskunnan vallassa on hyväksyä tai hylätä hallituksen esitys.

Jos joku haluaa keskustella rakennetaanko Suomeen lisää ydinvoimaa vai ei, voi vain todeta, että se juna meni jo. Ydinvoimaa rakennetaan, ja jos joku haluaa todella vaikuttaa, tulee hänen keskustella kuinka monta lupaa myönnetään, mille yhtiölle myönnetään ja minne voimala rakennetaan. Se palapeli on vielä kovin alkutekijöissä.

Tulevaisuudessa tv-vastaanottimena ja sisältöinä yhdistyy tietokoneeseen. Jättiruutuisen tv-tietokoneen avulla voi kokea olevansa keskellä konserttia.

Monet mediatalot vastustavat Ylen roolia internetissä. Ne katsovat, että Yle syö heidän markkinoita. Lindenin johtamassa ministeriössä katsotaan, että internetin aiheuttama murros mediakentässä ja sen sovittaminen julkisen palvelun rooliin on pulmallista. EU kuitenkin linjaa, että palveluita voidaan aloittaa, elleivät ne aiheuta suhteetonta haittaa kaupallisille. Kukin maa päättää itse miten se järjestää ennakkoarvioinnin ja mikä taho päätöksen palveluista tekee.

Tämä on erittäin huolestuttavaa. Ylen on toimittava internetissä.

Kritiikki Ylen Mahdollistaja -strategiaa kohtaan ja ministeriön aatokset joutuvat yllättävään valoon, kun tutustuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan raporttiin: ”Nykyaikaa etsimässä -Suomen digitaalinen tulevaisuus”. Se paljastaa, että Suomi on tippunut julkisen sektoriin liittyvän tietoyhteiskuntakehityksen kärkipaikalta 20. sijalle. Raportin kirjoittaja Teppo Turkki ja asiantuntijaryhmä Risto Siilasmaa, Pekka Ala-Pietilä, Matti Lehti ja Sari Baldauf vaativat, että Suomessa pitää jakaa ilmaiseksi julkisen sektorin keräämää tietoa kansalaisten ja yritysten käyttöön, mikäli Suomi halutaan nostaa uudelleen tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Ryhmä näki tietoyhteiskunnan kehittymisen hidastajaksi erityisesti sen, että julkiset virastot myyvät keräämiään tietoaineistoja.

Jungnerin youtube-rakkausvideo liittyy puolestaan Mash-upiin. Markus Keräsen mukaan Mash-upissa on kyse uudesta kulttuuriparadigmasta, joka herättää kysymyksen, kannattaako mihinkään tuotteeseen suhtautua valmiina tai lopullisena, jos luovien ihmisten verkosto on jo valmiina paloittelemaan tuotteen tehdäkseen siitä jotakin uutta ja innovatiivista.

Vallankumousta on vaikea pysäyttää. 1800-luvulla ludditit yrittivät pysäyttää teollistumisen rikkomalla koneita. Nyt tilanne on hieman sama digitalisaation kohdalla. Kyse ei ole vain koneista vaan aivan uusista sisällöistä. Sen sijaan, että ryhdyttäisiin miettimään kuinka vapaasta tiedosta voidaan tehdä bisnestä ja palvelua.

Vain Uusi Suomi on ymmärtänyt muutoksen mahdollisuutena.

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi esitti, että Yle luopuisi kansainvälisten urheilukilpailuiden lähettämisestä. Maksukanavat, kaupalliset kanavat ostaisivat oikeudet lähettää Olympialaiset ja muut MM-ottelut.

Nyt käydään kiivasta taistoa julkisen palvelun roolista, laajuudesta ja rahoituksesta. BBC on linjannut rooliaan ja painottaa toimintaansa kotimaiseen draamaan ja kulttuuriin. Sasi haluaa Ylen seuraavan BBC:n esimerkkiä.

Yle siis lähettäisi ohjelmaa, jota kaupallisten kanavien ei kannattaisi lähettää eli ne eivät voisi myydä mainoksia lähetysten väliin tai laittaa ohjelmia maksukorttien taakse.

Perinteisesti Yle on toiminut koko kansan tv:nä. Sieltä on tullut, laatu draamaa, elokuvia, kulttuuria, urheilua, dokumentteja, lasten ohjelmia ja tietenkin uutiset.  

Urheilu herättää kansallista hurmosta. Kiekkoleijonien, hiihtäjien, keihäänheittäjien ja luistelijoiden edesottamuksia seurataan tarkasti. On helppo kokea ylpeyttä, kun suomalaiset pärjäävät.

Olympialaisten lähettäminen on kieltämättä kallista. Se maksoi kaksi euroa suomalaista kohti. Hinta ei kuitenkaan ole aivan mahdoton. Toiveita on myös lähetyshintojen alentamisesta.

Jatkossa hurmokseen pääsevät mukaan vain ne joilla on varaa tai loppusuoran kiihdytys katkeaa pesuainemainokseen. Tietenkin on mahdollista, että seuraamme jenkkifirman kansainväliseen levitykseen myymää kisaohjelmaa, jossa seurataan suurten kansakuntien taistoa. 

Olympia -kisat olivat antiikissa osa jumalanpalvelusmenoja, joiden ajaksi sodat ja riidat keskeytettiin. Urheilusankaruus yhdisti kaikkia ihmisiä ja toi kunniaa omalla kylälle.

Nykyaikana tärkeät arvot irtoavat päätöksenteosta ja asiat ratkaistaan vain euroja laskemalla.

Yle on julkinen palvelu, joka on rahoitettu televisiolupamaksulla. Moni on digisiirtymän jälkeen jättänyt lupamaksut maksamatta ja siitä on seurannut maksuvaikeuksia. Jos valikoima kutistuu, entistä useampi kokee haluttomuutta maksaa lupamaksuaan.

Nyt on siis jo alkanut Ylen kutistaminen. Tätä se kokoomuksen tukema ei-poliittinen päätöksenteko merkitsee

Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien työhön ohjaus tehostuu. Työ- ja elinkeinotoimistoon palkataan 40 uutta ihmistä ohjaamaan maahanmuuttajien työnhakusuunnitelmia. HYVÄ!

Pääsääntöisesti maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen toiveissa päästä töihin, parantaa elintasoaan ja ehkä jopa huolehtia kotimaahan jääneistä sukulaisistaan.

Tarvitsee vain katsoa Suomen historiaa ja todeta, että täältä sitä vasta onkin muutettu Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa työ takaa elannon, mutta se myös määrittää merkittävästi ihmisen identiteettiä. Yksilön merkitys yhteisön jäsenenä tulee usein hänen työmarkkina-asemansa kautta. Maahanmuuttajia arvotetaan samojen määreiden kautta kuin kantaväestöä ja heidän yhteiskunnallisen aseman yhtenä tärkeimmistä selittävistä tekijöistä pidetään työllistymistä.

Tutkijat toteavat, että syrjäytyneiden ryhmää yhdistää puuttuva symbolinen tunnustus. Ei riitä, että syrjäytynyt onnistuisi saamaan jonkinlaisen paikan ja määrittelemään itsensä, vaan olennaista on saada sosiaalinen hyväksyntä. Minimivaatimus on se, että ihminen täyttää normaaliuden kriteerit, joita ovat säännöllinen palkkatyö, tietty kulutustaso ja tietynlainen sosiaalinen verkostoituminen.

Maahanmuuttajien työttömyys vaikuttaa siihen, että hän ei voi määrittää identiteettiään työn kautta. Työttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä elättää itsensä ja perheensä, joten työttömyys merkitsee taloudellista riippuvuutta yhteiskunnan tulonsiirroista. Tanskalaisessa tutkimuksessa maahanmuuttajien heikko työllistyminen oli johtanut heidät voimakkaaseen tulonsiirtoriippuvuuteen.

Maahanmuuttajille tulee tarjota työtä ja heidät pitäisi myös velvoittaa vastaanottamaan mitä työtä hyvänsä, jotta työkokemus karttuisi ja maahanmuuttajat voisivat näyttää työnantajille osaamistaan ja näin välttyä passiiviselta roolilta yhteiskunnassa ja tulonsiirtojen varassa elämiseltä.

Sanomalehdessä haastateltiin itähelsinkiläistä nuorta akateemista tohtorisisää, joka työskenteli tukija-apurahalla. Perheeseen kuului viisi lasta ja perushoitajana työskentelevä vaimo. Mies totesi, että hän ei koe olevansa köyhä. Ihan oikein. Kuka nyt haluaisi kokea olevansa pienituloinen ja muiden avun varassa? Jokainen meistä haluaa tuntea olevansa ainakin oman elämänsä sankari.

Ongelma on se, että yhteiskunnan rakenteet herkästi tuottavat ja ylläpitävät köyhyyttä. Suomessa elää hyvin vahvana tasa-arvon illuusio. Demareiden rakentaman hyvinvointiyhteiskunnan tavoite oli laadukkaiden palveluiden ja tulonsiirroin tasata sosiaalisen taustan vaikutuksia ja mahdollistaa ihmisille sosiaalinen nousu.

Koulujen ja terveydenhuollon on ajateltu olevan kaikkien väestöryhmien saavutettavissa, eivätkä ne erottele väestönryhmiä. Todellisuudessa lapset jakautuvat jo peruskoulussa. Terveysongelmat ja haitalliset tottumukset kasautuvat ryhmiin, jotka sijoittuvat myös aikuisina alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin.

Lama on lisännyt julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen tarvetta. Helsingissä 40 000 kotitaloutta saa jo toimeentulotukea, joka on yhteiskunnan viimeinen perälauta. Vertailun vuoksi 90-luvun laman synkimpinä hetkinä luku oli reilut 55 000.

Samaan aikaan hallitus uhoaa olevansa sosiaalisesti oikeudenmukaisin hallitus kautta aikain.

Suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, mutta on monia mittareita, joiden mukaan erot ääripäiden välillä kasvavat. Tilanne on se, että luokkajako alkaa jo peruskoulussa.

Hallitus on laiminlyönyt julkiset palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen. Nyt se on tilannut amerikkalaiselta konsultilta selvityksen julkisten palveluiden kehittämisestä.

Julkisten palveluiden, kuten päivähoidon, kotisairaanhoidon heikkeneminen tietää vaikeuksia erityisesti lapsiperheille ja pienituloisille eläkeläisille. Julkiset palvelut ovat erityisen tärkeitä jokaiselle taloudellisesti vaikeina aikoina. Asia on siis yhteinen!

Demarit ovat kauan ajaneet työmarkkinatuen irrottamista puolison tuloista. Hallitus puolestaan on lykännyt kaikki uudistukset selvitettäväksi SATA-komiteassa. Nyt SATA-komitea on päätynyt ehdottamaan samaa.

Mitä tekee hallitus? Ei yhtikäs mitään, jos ei huomioida sitä, että Vihreät hallituspuolueena ja puheenjohtaja Sinnemäen suulla vaativat itseään tekemään jotain! Aika koomista politiikan akrobatiaa: Vihreät yrittävät potkia itseään omalla jalalla takapuoleensa.  

Hieman vierastan Vihreiden esitystalous -politikointia, keskittymistä oman profiilin kirkastamiseen. Ei rahasalkun päällä istuva ministeri ja päättävä hallituspuolue voi lähettää tiedotteita, joissa esittää ukaaseja itselleen. Sen tulee tiedottaa, mitä on saanut tehtyä. Ei Vihreä puolue ja puheenjohtaja Sinnemäki ole eri toimija kuin Vihreä hallituspuolue ja ministeri Sinnemäki.     

Viime viikolla jätin aisasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Vaadin hallitukselta tietoa, milloin se antaa esityksen työmarkkinatuen irrottamisesta puolison tuloista. Se helpottaisi toimeentuloa monessa perheessä ja olisi toimiva tapa selvitä läpi vaikean ajan. Työttömyyden ennakoidaan nousevan keväällä 14 prosenttiin ja leviävän hiljalleen myös palvelusektorille. Uudistuksella on siis todella kiire.

Uudistus voit toteutua nopeasti, mikäli vihreiden pönkittämä hallitus niin haluaisi.

Vih

Työmarkkinatuki irti puolison tuloista -Vihreät pelaavat esitystaloutta

Demarit ovat kauan ajaneet työmarkkinatuen irrottamista puolison tuloista. Hallitus puolestaan on lykännyt kaikki uudistukset selvitettäväksi SATA-komiteassa. Nyt SATA-komitea on päätynyt ehdottamaan samaa.

Mitä tekee hallitus? Ei yhtikäs mitään, jos ei huomioida sitä, että Vihreät hallituspuolueena ja puheenjohtaja Sinnemäen suulla vaativat itseään tekemään jotain! Aika koomista politiikan akrobatiaa: Vihreät yrittävät potkia itseään omalla jalalla takapuoleensa.  

Hieman vierastan Vihreiden esitystalous -politikointia, keskittymistä oman profiilin kirkastamiseen. Ei rahasalkun päällä istuva ministeri ja päättävä hallituspuolue voi lähettää tiedotteita, joissa esittää ukaaseja itselleen. Sen tulee tiedottaa, mitä on saanut tehtyä. Ei Vihreä puolue ja puheenjohtaja Sinnemäki ole eri toimija kuin Vihreä hallituspuolue ja ministeri Sinnemäki.     

Viime viikolla jätin aisasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Vaadin hallitukselta tietoa, milloin se antaa esityksen työmarkkinatuen irrottamisesta puolison tuloista. Se helpottaisi toimeentuloa monessa perheessä ja olisi toimiva tapa selvitä läpi vaikean ajan. Työttömyyden ennakoidaan nousevan keväällä 14 prosenttiin ja leviävän hiljalleen myös palvelusektorille. Uudistuksella on siis todella kiire.

Uudistus voit toteutua nopeasti, mikäli vihreiden pönkittämä hallitus niin haluaisi.

Vihreät perustelevat uudistuksen parantavan työnteon kannattavuutta. Hieman outoa päättelyä.

Minä näen asian tasa-arvokysymyksenä. Kun ihminen käy työssä ja maksaa palkasta veronsa, hän on myös oikeutettu sosiaali- ja työvoimapoliittisiin tukiin. Eihän niitä verojakaan tasata puolisoiden välillä.

reät perustelevat uudistuksen parantavan työnteon kannattavuutta. Hieman outoa päättelyä.

Minä näen asian tasa-arvokysymyksenä. Kun ihminen käy työssä ja maksaa palkasta veronsa, hän on myös oikeutettu sosiaali- ja työvoimapoliittisiin tukiin. Eihän niitä verojakaan tasata puolisoiden välillä.

Näyttää siltä, että demareiden ehdotuksista ja vaatimuksista otetaan koppi tuon tuostakin hallituksessa. Suomen talous on nyt sukeltanut. Jos katsoo Euroopan talouskehitysennusteita, tilanne saattaa pahentua entisestään. Hallitus on nyt ottanut roppakaupalla velkaa veronalennuksiin. Hallitus kutsuu toimia elvytykseksi ja sosiaaliseksi markkinataloudeksi.

Minä olen huolissani mistä saamme lisää velka ja millä hinnalla uuden teollisuuden ja tuotannon rahoittamiseen, jotta Suomen talouskasvu saadaan käyntiin

Omin voimin tämäkin kriisi on selvitettävä. Tarvitaan siis veropohjan laajentamista ja verojen korottamista. Ensin ministeri Pekkarinen tuli demareiden kannalle ja nyt ministeri Katainen on päätynyt kannattamaan pääomaverotuksen nostamista. Hienoa! Odotan hallituksen esitystä eduskuntaan. 

Ahon porvarihallitus uudisti pääomaverotuksen. Sen ja globaalin talouden avautumisen seurauksena pääomatulot ampaisivat nousuun. Ne, jotka saivat pääomatuloja, moninkertaistivat tulonsa. Kun rikkaat rikastuivat, palkansaajat jolkottivat entisessä kertymävauhdissa. Siis suhteellisesti: rikkaiden rikastumiseen verrattuna köyhät köyhtyivät. Hyvin tasatuloisessa Suomessa tuloerot repesivät. On siis viimein aika korjata pääomaverotusta.

Väitän, että Vanhasen hallitus ei tule tekemään mitään ratkaisuja verotuksen kokonaisuudistukseksi. Meillä on nyt kyvytön toimitusministeriö, josta hallituspuolueet Kataisen tapaan heittävät ilmoilla esityksiään pelastaakseen nahkansa seuraavissa vaaleissa.

Tämä on sitä esitystaloutta, kun pitäisi tehdä päätöksiä.

Keski-ikäinen poliisi houkutteli virkamerkkiä heilutellen 16-vuotiaan tytön kotiinsa -turvaan. Tyttö oli karannut kotoaan ja tarvitsi yöpymispaikan. Kotonaan poliisi juotti nuoren humalaan. Kun tyttö sammui, poliisi raiskasi nuoren kahdesti. Lisäksi poliisi kuvasi raiskattua tyttöä ja tallensi kuvat tietokoneelleen.

Oikeus langetti poliisille kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion. Mikäli helsinkiläispoliisi rötöstelee uudelleen, tuomio saatetaan muuttaa ehdottomaksi. Syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä hylättiin. Yleensä on tapana edellyttää suurempaa vastuuta teoistaan niiltä, jotka ovat lainvartijoita ja sen tuntijoita.

Toki tyttö toimi ajattelemattomasti, mutta valitettavasti aikuiseksi kasvamiseen liittyy usein reippaita irtiottoja vanhempien auktoriteetista ja omien rajojen etsintää. Vastuu on aina aikuisella.

Raiskaus on vakava ja törkeä pahoinpitely, joka perustuu vallankäyttöön, toisen alistamiseen. Se on sadismia.

Tikkanen on kirjoittanut teoksen: ”Miestä ei voi raiskata”. Teoksessa kosto onnistuu. Länsimaisessa oikeusyhteiskunnassa verikostoista on siirrytty lain noudattamiseen ja tuomioistuinten päätöksiin. Näyttää kuitenkin siltä, että raiskaajat luikkivat vastuusta kuin ”koirat veräjästä”.

Käsittämätöntä on lukea millaisin syin raiskaustuomioita on alennettu: miehellä on perhe, vakituinen työ tai raiskattu oli tuttu. Rovaniemellä raiskaajan tuomiota lievennettiin, koska raiskaus oli lyhytkestoinen. Joopa joo. Kerrassaan surkeata.