Kasvisruoka ei ole ihan niin uusi asia kuin äkkiseltään luulisi: hernekeitto, pinaattiletut, keitot ja puurot ovat kuuluneet koulujen ruokalistaan jo vuosikymmenet.
Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti kasvisruokapäivän puolesta. Minä äänestin asian puolesta ja miksi?
En ole vegaani, enkä aio ryhtyä. Elävää ravintoa kokeilin kolmen viikon ajan, mutta sisuskalut eivät kestäneet. Uskon, että elävässä ravinnossa on silti ideaa.
Vihreät perustelivat kasvisruokapäivää ilmastonmuutoksen torjunnalla. Ympäristö on yksi seitsemästä elintarvikkeen vastuullisuuden vaikuttimesta. Juuri nyt ympäristö ja ilmanmuutos on ajankohtaisin mittari.
Ilmastonmuutoksen voi laskea tuotannosta tai kulutuksesta. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että jokaisen suomalaisen alkoholin aiheuttama hiilijalanjälki on 150 CO2e kg/vuodessa. Lihan osuus on vain 4,5 % yksityisen kulutuksen hiilijalanjäljestä. Nakin vaihtaminen soijapapuihin säästää vähemmän ilmastoa, kuin vihersalaatin vaihtaminen sesonkisalaattiin.
Kasvispäivien osuus ilmastonmuutoksessa on pieni. Yksityisen kuluttajan hiilijalanjälki on 10000 CO2e kg/v. Lihan osuus tästä on 500 CO2e kg. Lopettamalla lihan syönti, ei pelasta vielä maailmaa, sillä kasviksillakin on hiilijalanjälki. Säästö on tällöin 200 CO2e kg/vuosi. Yksi lihaton päivä on 30 CO2e kg säästöä vuodessa. Saman verran tulee päästöjä, kun käy viisi kertaa uimahallissa.
Suurin haaste onkin ruokajäte. Mitä vähemmin ruokajätettä syntyy, sitä suurempi säästö! Olen sitä sukupolvea, joka kasvatettiin syömään lautasensa tyhjäksi näyttämällä kuvia nälkäänäkevistä afrikkalaislapsista. Nyt kasvatuskonstit ovat varmaan toiset.
Äänestin kasvisruokapäivän puolesta, koska kasvisten lisääminen ruokavaliossa on hyvä asia. Suurin syy oli se, että koulua pitää käyttää rohkeammin arvokasvatuksen välineenä. Omilla valinnoillaan ihminen vaikuttaa
Minä en ymmärrä kasviten enkä minkään muunkaan ruuan pakkosyöttöä – ei edes pakkotarjontaa siten, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Eikö tuo vihreille kumartelu jo riitä??
Onko siis niin, ettei moraalisesti kestävämpää vaihtoehtoa tulisi suosia, koska se on ”vihreille kumartelua”?
Samalla logiikalla voisimme yhä pitää ihmisryhmille suunniteltuja keskitysleirejä. Niiden purkaminenhan saattaisi olla esimerkiksi humanisteille kumartelua.
Vai täytyykö meidän yhä väitellä lihansyönnin moraalista? Voisimmeko älyllisen rehellisyyden nimissä jo hyväksyä sen, että kasvissyönti on moraalisesti oikein, ja jos edelleen aikoo ja tahtoo syödä lihaa, myöntää edes sen, että se on väärin?
Se että ihmisille on kehittynyt moraali, joka ei salli tietyt ehdot täyttävien eläinten tappamista osana tarpeetonta ruokateollisuutta, on askel evoluutiossa.
Evoluution kieltäminen johtaa jännittäviin väitteisiin.
Eräs tuttu (ja laajalti arvostettu) lääkäri on todennut, että ihmisen ruoansulatusjärjestelmä on tarkoitettu sekaravinnolle, ei pelkille kasviksille.
Kouluaikanani sai syödä useimmiten niin paljon kuin jaksoi. – Mie vetäsin kerran 38 verilettua ja kaksi lautasellisellista kesäkeittoa.
Ilman mitään pakkoa – taisi olla 10-vuotiaalla jostain syystä nälkä. Silloin sitä oli liikkeellä ja neekerin kuvat vähissä. Meni ilmeisesti kuitenkin sekaravinnon puolelle, joten teinkö väärin?
Ihminen toki pystyy syömään sekaravintoa, mutta pystyyhän hänen fysiikallaan myös tappamaan toisen ihmisen. Meille on kehittynyt moraali, jottemme tappaisi. Tarkoitukseni ei ole moralisoida tai yrittää käännyttää, mutta kannustan kyllä ajattelemaan – se ei ole koskaan poissa muodista.