PAM:n hallintopäällikkö Esa Suominen analysoi SDP:n tilaa ansiokkaasti tiistain Demarin liitteenä olleessa Varsinais-Suomen jäsenlehdessä Kompassissa otsikolla ”SDP:n vaalikrapula”. Esa päättää kolumninsa näin: ”Puolueen pitää vahvistaa identiteettiään kattavammaksi ja löytää uudelleen ydinarvonsa ja velvoitteensa, jotta se voi taas menestyä.”

Sivusin samaa aihetta jokunen päivä sitten näillä blogeilla, ja olen varma että tätä asiaa tälläkin hetkellä pohtivat sadat sosialidemokraatit ympäri maata. Voisi olla hyvä yrittää saada tämä keskustelu verkon kautta saman sateenvarjon alle. Vai onko sellainen jo olemassa?

SDP:n ydinviesti on yhtä ajankohtainen nyt kuin aiemminkin. Se, että elinkeino- ja sitä kautta ammattirakenne muuttuu jälkiteollisessa taloudessa, ei poista työpanoksen myyjän ja ostajan intressien vastakohtaisuutta. Liikkeessä on ehkä hieman sinisilmäisesti oletettu, että tämäkin perusasia automaattisesti pysyy äänestäjän mielessä.
Kuluneen vuosikymmenen aikana parhaiten menestynyt puolue, Kokoomus on profiloitunut talousosaajana. Pääviesti on itse asiassa ollut hyvin maunokoivistomainen: ”Ei voi kovin pitkään syödä enemmän kuin tienaa!” Manun vastaava sloganihan kuului näin: ”Kun ei oo rahaa, niin ei oo rahaa – vaikk’ olis kuinka rikkaan talon poika”.
Vastuullisuudesta puhuessaan pm Jyrki Katainen ei ensisijaisesti tarkoita vastuuta vähäosaisista, ja jättääkin asian taktisesti tarkentamatta. Sivistysvaltiossa tämä vastuu kuuluu kaikille, se ei voi olla minkään yhden puolueen missio.

Kaikista puolueista juuri SDP:llä, työn puolueella, pitäisi olla hallussaan kaikki tarpeellinen tieto työn ostamisen ja ja sen tulosten myymisen mekanismeista. Tämä on se ”talousosaamisen alue”, joka puolueen on otettava myös mediassa haltuun. Tällä hetkellä markkinaliberaali media kernaasti avittaa puoletta profiloitumaan entistä vahvemmin kaikenlaisen ”yleisen hyvän” puolestapuhujana. Solidaarisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, työssä jaksaminen jne jne. Kaikki tärkeitä asioita, mutta jäävät hieman leijumaan ilman selkeää ja tästä maailmasta olevaa talousajattelua. Tuohon leijuntaan oikeistomedia tarttuu hanakasti ilkkuen ja alas ammuskellen, kuten on havaittu.

SDP ei tarvitse kasvojenkohotusta, pikemminkin kunnollisen kuorinnan. On mentävä perusasiat edellä ja otettava talouskeskustelussa aloite omiin käsiin. ”Human intrest” -asiat tulevat sen jälkeen, vaikka tämän myöntäminen jossakin päin kirpaiseekin.