SONKin liittohallituksen jäsenen Otto Könkään kolumni.
Suomen medioissa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua perustulosta, vastikkeettomasta kaikille maksettavasta sosiaalietuudesta. Vihreiden alulle panema ajatus sosiaaliturvan uudistamisesta perustulomalliseksi on saanut kannatusta kaikkien puolueiden piirissä, ja Vasemmistonuorissa vaaditaan räväkästi kaikille tonnia kuussa.
Nykyisen sosiaaliturvan korvaamista perustulolla perustellaan kahdella argumentilla: nykyjärjestelmän monimutkaisuudella sekä kannustinloukuilla, jotka estävät ihmisiä ottamaan vastaan lyhyitä keikkatöitä tukien menettämisen pelossa.
Ensimmäinen perustelu on siinä mielessä hataralla pohjalla, että nykyistä sosiaaliturvaa on aivan mahdollista uudistaa sellaisenaan, korvaamatta sitä kokonaan uudella systeemillä. Sosiaaliturvan mutkikkuus tunnustetaan laajalti kaikissa puolueissa, erimielisyyttä on vain korjausten tavoista. Tätä pattitilannetta perustulo ei laukaisisi mitenkään, sillä Vasemmistoliitolla, vihreillä ja Kokoomuksella on kaikilla omat tyystin erilaiset näkemyksensä perustulon järjestämisestä, ja muut puolueet ovat skeptisiä koko hankkeen suhteen. Onkin epätodennäköistä, että mikään puolue saisi omaa perustulomalliaan ajettua läpi sellaisenaan, vaan lopputulos olisi jonkinlainen pitkän sorvaamisen seurauksena syntyvä kompromissi. Vasemmistoliiton ja vihreiden perustulomalleihinsa kytkemä verotuksen progressiivisuuden kasvattaminen tuskin kävisi Kokoomukselle, ja vastaavasti Kokoomuksen piirissä esitetty perustulon määrä olisi liian pieni vihreille ja vasemmistolle. Lienee yksinkertaisempaa lähteä remontoimaan jo olemassa olevaa järjestelmää, kuin laatia tilalle kokonaan uusi.
Tärkeämpi argumentti perustulon puolesta on, että se mahdollistaisi pätkätöiden vastaanottamisen ilman pelkoa tarveharkintaisten tukien menettämisestä. Pätkätyöt nähdään perustulokeskustelussa joko tulevaisuuden ratkaisuna tai välttämättömänä pahana, johon sosiaaliturvajärjestelmä on sopeutettava. Pätkätyö ei kuitenkaan ole tulevaisuutta eikä välttämätön. Se on yksinkertaisesti paha.
Etenkin porvaripuolueiden piirissä hellitään ajatusta tulevaisuuden työmarkkinoista, joilla me kaikki sinkoilemme ympäriinsä hyperdynaamisina start up –sähköjäniksinä, innovoimme minkä kerkeämme ja saamme valtavat kiksit vaihtuvista duuneista. Sori, Kokoomus ja vihreät, mutta kukaan ei halua elää maailmassanne. Vähänkin mediaseksikkyyteni menetyksen uhallakin väännän tämän nyt rautalangasta: me ihmiset pidämme varmuudesta ja jatkuvuudesta. Me pidämme siitä niin paljon, että Akavan vuonna 2009 teettämään työelämässä jaksamista koskevaan kyselyyn vastanneista ylivoimainen enemmistö piti varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta tärkeimpänä työhyvinvointia edistävänä tekijänä. Vähäisin tekijä oli työtehtävien muuttaminen. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n mukaan määräaikaisissa työsuhteissa olevista 78 prosenttia toivoo vakituista työsuhdetta. Näin siis Akavassa, jonka edustamien korkeasti koulutettujen pitäisi porvarien päiväunissa olla juuri niitä kaikkein dynaamisimpia uuden ajan työmarkkinoiden airuita. SAK:n aloilla tulokset olisivat todennäköisesti vieläkin selkeämmin pätkätyövastaisia.
Pätkätyö ei siis ole kivaa, mutta onko se väistämätön kehityssuunta, jota vastaan on turha rimpuilla? Ei. Pätkätyöyhteiskunta on menneisyyttä, kiitos työväenliikkeen. Meidän ei tarvitse kuin katsoa reilu sata vuotta taaksepäin löytääksemme pätkätyöyhteiskunnan, jossa ihmiset menivät aamulla tehtaille, työmaille ja satamiin katsomaan, oliko sinä päivänä töitä tarjolla, vai oliko mentävä nukkumaan nälkäisenä. Sitovat työsopimukset ja inhimilliset työehdot ovat työväenliikkeen saavutuksia, joilla lukemattomia ihmisiä on autettu epävarmuuden löysästä hirrestä tilanteeseen, jossa tulevaisuuden suunnittelu ja oman elämän hallinta on mahdollista. On törkeää vedätystä, että näitä rakenteita ollaan nyt purkamassa historiallisen edistyksen nimissä.
Pätkätöissä ei ole mitään uutta, edistyksellistä eikä hienoa. Työntekijän näkökulmasta ne lisäävät epävarmuutta sekä vähentävät työntekijöiden yhteenkuuluvuutta tekemällä työyhteisöistä väliaikaisia porukoita, joissa ihmiset eivät välttämättä edes opi toistensa nimiä. Tämänkö vuoksi meidän siis tulisi heittää sosiaaliturvamme romukoppaan? Sopeutuaksemme historialliseen takapakkiin, jota kukaan ei edes halua? On hyvä, että keskustelua sosiaaliturvasta käydään. Olisi kuitenkin kiva kuulla perustulon lobbaajilta vähän parempia perusteluja.
”Pätkätyö ei kuitenkaan ole tulevaisuutta eikä välttämätön. Se on yksinkertaisesti paha.”
Puhuuko tässä ammattiliitojen virallinen politiikka. Maailma muuttuu olitte te mukana tai ette. Ammattiliitot on hyvä asia. Ne on tuottaneet paljon vastavoimaa ja perusturvaa, mutta nykyinen työsopimusviidakko alkaa jo olla lähinnä vastenmielinen byrokratiahirviö. Tietynlainen perustulo on jo olemassa ja sen nimi on ansiosidonnainen. Kun pitää menonsa kurissa, ei ota velkaa ja kouluttautuu vähän jatkuvasti, niin ei tarvii olla kummoinenkaan ruudinkeksijä pitääkseen kohtuullisen määrän vapautta, työtä ja kohtuullisen elintason. Silti kannatan aluksi ja kokeellisesti pientä perustuloa, koska se auttaa kaiken heikoimmassa tilanteeessa olijoita ja ei-ruudinkeksijöitä. Tai mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsiviä. Demarit linnottautuessaan vain kokoaikatyöeliitin edusmiehiksi pelaavat jauhot persujen pussiin.
”Pätkätöissä ei ole mitään uutta, edistyksellistä eikä hienoa.”
Jyrkästi eri mieltä. Työn määrä vähenee ja valtava osa siitä karkaa halpatyömaihin. Loput olisi hyvä jakaa tasisemmin, jotta kaikille riittäisi kohtuullisesti. Kuka v****u tarvii uutta autoa tai sohvakalustoa parin vuoden välein? Henkisesti tyhjät oliot. Ihmiset sopeuttavat pitkässä juoksussa menonsa tulojensa mukaan ja pätkätyöt merkitsevät myös enemmän vapautta tehdä muutakin kuin 8-16 elämänuraa. Vapautta pitää vaan osata arvostaa…
”Vihreiden alulle panema ajatus sosiaaliturvan uudistamisesta perustulomalliseksi on saanut kannatusta kaikkien puolueiden piirissä, ja Vasemmistonuorissa vaaditaan räväkästi kaikille tonnia kuussa.”
Vasemmistonuoret ajavat vähintään 700 euron suuruista perustuloa, joka on vähemmän kuin mitä toimeentulotuki on nykyään tyypilliselle tuensaajalle.
”Tätä pattitilannetta perustulo ei laukaisisi mitenkään, sillä Vasemmistoliitolla, vihreillä ja Kokoomuksella on kaikilla omat tyystin erilaiset näkemyksensä perustulon järjestämisestä, ja muut puolueet ovat skeptisiä koko hankkeen suhteen.”
Mallit ovat erilaisia, mutta eivät *tyystin* erilaisia. Esimerkiksi eri puolueilla on myös eri näkemykset palkkatulon verotukseen, mutta hallitusneuvotteluissa päästään johonkin konsensukseen joka kerta. Poliittinen neuvottelu eri mallien yhteensovittamiseksi ei ole hyvä argumentti asian hylkäämiseksi, koska neuvottelu on normaali, ja jopa toivottava osa tehokasta poliittista järjestelmää. Emme voi odotella, että jokainen puolue pääsee identtiseen malliin jossain poliittisessa kysymyksessä. Ja tämä argumenttihan puoltaa sitä, ettei SDP:n tule kannattaa sosiaaliturvan uudistamista, koska muilla puolueilla on omat mallinsa.
”Pätkätyö ei kuitenkaan ole tulevaisuutta eikä välttämätön. Se on yksinkertaisesti paha.”
Työmarkkinat ovat murroksessa, eikä muutosta voi keinotekoisesti estää. Tai aina voi yrittää estää muutosta tekemällä uudenlaisesta työnteosta vaikeampaa ja kalliimpaa. Se vain heikentää Suomen kilpailukykyä globaaleilla maailmanmarkkinoilla ja työllisyyttä, ja siten myös verotuloja ja uhkaa täten hyvinvointivaltion rahoituksen.
Pätkätyö on huono asia lähinnä heikosti toimivan sosiaaliturvajärjestelmän takia. Perustulo korjaa nämä ongelmat ja turvaa ihmisten perustoimeentulon. Perustulon jälkeen pätkätyö ei olisi niin ongelmallista kuin nykyhetkellä. Minä kannatan parempaa sosiaaliturvajärjestelmää kuin nykyinen, joka soveltuu huonosti moderniin työelämään. Pätkätyö, osa-aikatyö, vuokratyö, konsultointi jne. tulevat vain yleistymään. Sosiaaliturvajärjestelmän tulee palvella ihmisiä, eikä yrittää kampitaa kehitystä, jota ei voi estää taikakonstein.
”Me pidämme siitä niin paljon, että Akavan vuonna 2009 teettämään työelämässä jaksamista koskevaan kyselyyn vastanneista ylivoimainen enemmistö piti varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta tärkeimpänä työhyvinvointia edistävänä tekijänä.”
Edelleen, huonon sosiaaliturvajärjestelmän ylläpito ei poista pätkätöitä tästä maailmasta. Pätkätöistä pääsee eroon vain kriminalisoimalla ne, jolloin pätkätyöt siirtyvät harmaan talouden markkinoille. Kyselytulos ei ole muutenkaan relevantti perustulodiskurssissa, koska se on tehty ihmisille, jotka eivät saa perustuloa. Työsuhteen jatkuvuus onkin tärkeää juuri sen takia, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on niin huono. Jos perustulo turvaisi perustoimeentulon, ei tarvisi murehti työsuhteen jatkuudesta yhtä paljon kuin nyt.
”Ei. Pätkätyöyhteiskunta on menneisyyttä, kiitos työväenliikkeen.”
Miten niin menneisyyttä? Se on todellisuutta, ja tulee yleistymään (haluaa sitä tai ei).
”On törkeää vedätystä, että näitä rakenteita ollaan nyt purkamassa historiallisen edistyksen nimissä.”
Ei perustuloon siirtyminen poista työntekijöiden tekemiä työsopimuksia.
”Tämänkö vuoksi meidän siis tulisi heittää sosiaaliturvamme romukoppaan?”
Perustulossa ei heitetä sosiaaliturvaa romukoppaan, vaan korvataan se toimivammalla sosiaaliturvalla.
”Sopeutuaksemme historialliseen takapakkiin, jota kukaan ei edes halua?”
Jos emme sopeudu, Suomen talouskasvu edistyy, ja jokainen suomalainen tulee maksamaan elintasotappion omassa selkänahassaan.
”Olisi kuitenkin kiva kuulla perustulon lobbaajilta vähän parempia perusteluja.”
Perustulo on toimivampi sosiaaliturvajärjestelmä, joka tunnustaa työnteon olemassaolon, kun sitä tehdään alle 160 tuntia kuukaudessa. Ei mitään muuta.