Terveysasemapalvelujen toimivuuden parantaminen on mahdollista. Se on nähty niissä kunnissa, joissa ollaan erittäin motivoituneita oman työn kehittämiseen ja se mahdollistetaan riittävällä työntekijämäärällä. Hyvinä esimerkkeinä ovat Siuntio ja Kirkkonummi. Pelkkä motivaatio ei tosiaan riitä, koska hoitajien ja lääkäreiden työnjako on mahdollista vasta, kun on työpari, jonka kanssa jakaa töitä.

On hyvä, että olemme saaneet Espooseen lisää lääkärivakansseja viime syksynä ja tänä vuonna. Uusien vakanssien merkitys on tärkeä, koska se on parantanut Espoon mainetta, joka kärsi siitä, että aikaisempina vuosina ei lisätty lääkärivakansseja, vaikka väestömäärä lisääntyi.

Riittävän lääkärimäärän ohella meillä tulee olla tarpeeksi hoitajia terveysasemilla. Tässä meillä Espoossa on vielä parannettavaa. Esimerkiksi Siuntiossa, jossa lääkärille jonotusaika on alle viikon, on yksi sairaanhoitaja yhtä lääkäriä kohti. Tämä on tavoiteltava mitoitus. Myös kaikki lääkärivakanssit ovat siellä täynnä.

Hoitajien ja lääkäreiden asianmukainen määrä mahdollistaa työnjaosta sopimisen siten, että sillä vastataan asukkaiden hoidontarpeeseen. Asiakas pääsee hoidon tarpeensa mukaisesti sille terveydenhuollon ammattilaiselle, joka pystyy auttamaan häntä. Silloin, kun näin tapahtuu myös meillä, espoolaiset pitkäaikaissairautta sairastavat saavat nykyistä paremmin hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa. 

Terveysasemapalvelujen kuntoon saamiseksi palveluja ei tarvitse pirstaloida yksityiselle toimijalle, mitä kokoomuslaiset tavoittelevat. Meidän demareiden tavoite on vahvistaa perusterveydenhuoltoamme siten, että lisäämme yhteistyötä HUS:n kanssa. Yhteistyön lisääminen kyseisen erikoissairaanhoitopalveluja tuottavan toimijan kanssa kaventaa terveyseroja, eikä lisää niitä. Lisäksi HUS yhteistyöstä hyötyvät kaikki Espoon terveysasemilla asioivat, mikä on tasavertaisuuden kannalta oleellinen asia. Terveysasemapalveluja on parannettava huomioiden kaikki espoolaiset.

Jos palvelujen parantamisessa on onnistunut Siuntiossa, kyllä se onnistuu meilläkin. Vielä maaliskuussa 2010 siuntiolaiset odottivat lääkärille pääsyä noin kuukauden verran. Kesäkuussa, kehittämistyön tuloksena tilanne oli jo hieman parempi, mutta 2010 elokuusta alkaen se on ollut erinomainen. Nyt lääkärille pääsee siellä tosiaan noin viikossa. Suhteutettuna Espooseen on tietenkin muistettava, että pienessä kunnassa muutos tapahtuu nopeammin kuin Espoon kokoisessa paikassa. On myös syytä huomioida, että emme ole Espoossa ihan huonossa tilanteessa. Terveysasemien puhelinpalveluissa meillä on parempi tilanne kuin Siuntiossa.

Saamme siis parannettua terveysasemapalveluja varmistamalla riittävän työntekijämäärän omilla terveysasemillamme, organisoiden omien terveysasemiemme toimintaa nykyistä paremmin ja vahvistaen yhteistyötä oikean yhteistyötahon eli HUS:n kanssa. Oleellista on myös se, että HUS:n kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen onnistuu nopeammin kuin yksityisen tahon kanssa tehtävän yhteistyön aloittaminen. Työntekijämäärään pystyy vaikuttamaan, kun lautakunnassa ja valtuustossa käsitellään tulevien vuosien budjetteja, mutta töiden organisoinnin parantamista ja työnjaon kehittämistä voi tehdä nopeammin. Toimenpiteitä terveysasemapalvelujen parantamiseksi on tehtävä viivytyksettä, jotta asukkaat pääsevät nykyistä paremmin lääkärin vastaanotolle. Se on mahdollista, jos tahtotila on riittävän hyvä.

Haastankin kaikki luottamushenkilöt, eri terveysasemien työntekijät ja erityisesti esimiehet tavoittelemaan hyviä terveysasemapalveluja. Mallia kannattaa ottaa Siuntion lisäksi Viherlaaksosta, jossa työntekijät esimiehet mukaan lukien näyttivät kykynsä ja paransivat palvelujen saatavuutta. Kiitokset siitä teille Viherlaakson terveysaseman työntekijät.   

Espoon terveyspalvelujen virkamiehet esittävät muutoksia terveysasemapalvelujen rahoitukseen ja tuottamiseen. Kaupungin oman toiminnan rinnalle halutaan ulkoinen toimija. Se voisi olla yksityinen palvelujen tuottaja, sairaanhoitopiiri tai joku muu kyseiseen toimintaan sitoutuva organisaatio.

Yksityissektorin palvelujentuottajan ottaminen yhdeksi toimijaksi kunnallisten terveysasemien rinnalle ei parantaisi palveluja, vaan pirstaloisi niitä. Ongelmia tuo se, että yksityisellä palvelujentuottajalla ei ole yhteyttä HUS:in tietojärjestelmään, jossa on lukuisten erikoissairaanhoidossa käyneiden espoolaisten sairauskertomustietoja, mitkä ovat heidän hoitonsa kannalta erittäin tärkeitä.

Potilastietojärjestelmien eroavaisuudet vaikuttaisivat myös neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakkaiden palveluihin ja niiden työntekijöiden töihin. Asiakkaiden palvelut heikentyisivät ja terveydenhoitajien työ hankaloituisi, kun neuvolalääkäriä ei saisi kiinni, kuten nyt ja kyseinen lääkäri ei pääsisi katsomaan asiakkaan tietoja yksityisen lääkäriaseman potilastietojärjestelmästä.

Myös mielenterveyspotilaiden hoito huonontuisi. Yksityisen lääkäriaseman lääkärit eivät ole virkalääkäreitä, eikä heillä ole siten siihen asemaan liittyviä oikeuksia mm. mielenterveyspotilaiden hoitamisessa tietyissä ongelmatilanteissa, kuten pakkohoitotilanteissa.

Kumppani, jonka kanssa Espoon tulee tiivistää yhteistyötä yksityisen palvelujentuottajan sijaan, on HUS. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen on se, mihin pyritään valtakunnallisestikin. Yhteistyön tiivistämisellä myös vähennettäisiin terveyseroja, jotka vain suurenisivat, jos kumppani olisi yksityisten palvelujen tuottaja.

Espoon tulee myös ottaa mallia lähikunnista, joista esimerkiksi Siuntiossa lääkärille pääsee jopa alle viidessä päivässä. Siellä lääkärit pystyvät keskittymään heille kuuluvaan työhönsä, työmäärä on saatu kohtuulliseksi ja sairaanhoitajilla on merkittävä rooli potilaiden hoitamisessa. Se onnistuu, kun sairaanhoitajia on riittävästi. Siuntiosta, Kirkkonummelta ja Hyvinkäältä kerrotaan lisäksi, että jonojen lyhentämisessä myös johdon tuella on ollut suuri merkitys.

Espoon terveyspalvelujen virkamiesten esitys ei siis ole ongelmaton. Siitä kuitenkin iso kiitos virkamiehille, etteivät he esittäneet Espoon omien terveysasemien ulkoistamista!

Jätin eilen Espoon valtuustossa valtuustokysymyksen lapsiperheiden köyhyydestä. Kiitettävän moni valtuutetuista allekirjoitti sen ja useampikin olisi varmaan allekirjoittanut, jos kokous olisi jatkunut pidempään. Eilinen kokous oli poikkeuksellisen lyhyt.

Valtuustokysymyksessä todettiin, että lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on myös espoolaisista osan arkea.

Lapsiperheiden köyhyyttä aiheuttavat pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva rajoittunut mahdollisuus tehdä töitä ja sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi työttömyys, osa-aika- ja pätkätyöt, vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso, asumiskustannusten kalleus ja yksinhuoltajaperheillä avio-/avoerosta johtuva tulotason lasku vaikuttavat asiaan. Myös maahanmuuttajaperheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste aiheuttaa köyhyyttä perheissä.

Pienituloisuus ja köyhyys heikentävät vanhempien mahdollisuutta selviytyä lasten ja nuorten elämiseen liittyvistä menoista. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski on suurempi. Hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen asukkaiden Espoossa pienituloisuus voi olla subjektiivisena kokemuksena jopa keskimääräistä raskaampi sosiaalinen taakka.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kysyimmekin, miten Espoossa tuetaan eri toimialojen toimesta köyhiä lapsiperheitä ja miten Espoossa vähennetään eri toimialojen toimesta lapsiperheiden köyhyyttä?

Nyt odottelemme vastauksia kysymyksiin.

Sain eräältä asukkaalta voimaannuttavan runon. Koska se on erittäin kannustava, haluan jakaa sen kaikkien naisehdokkaiden kanssa. Tehdään vaalivoitto yhdessä!

Sydämellinen kiitos Sinulle asukas ihastuttavasta runosta!

XXX

Lähetän sinut matkaan rohkea, viisas nainen ja toivon,  että valitsemallasi tiellä älysi rakentaisi tätä yhteiskuntaa paremmaksi siten, että maassa olisi enemmän iloa, turvallisuutta ja oikeutta myös heille, joilla ei ole kaikkea sitä rohkeutta ja viisautta, joka sinulla on.

että tehokkuutesi tukisi tämän ihmiskunnan tulevaisuutta siten, että maailmassa olisi vähemmän nälkää, pakolaisuutta ja tuhottua luontoa myös siellä missä alistuminen ja suuri uupumus on jo vienyt voiton.

että vahvuutesi kasvattaisi myös sinua itseäsi siten, että sinussa olisi selkeyttä kieltäytyä tehtävistä,  joita et ehdi hoitaa ja tavaroista joita et tarvitse.

että herkkyytesi säilyisi sinussa siten, että sinussa aina jäisi tilaa myös hämmästykselle ja ilolle ystäville ja lasten äänille ja asioille, joista ei ole mitään hyötyä.

Lähetän sinut matkaan suurin odotuksin sinä rohkea, viisas nainen.

IA

Irja Askolan ja Anja Porion runokirjasta (1988): Matkaan naiset

Hoitoalan ammattilaisena ja kokeneena kunnallispolitiikkona haluan:

Vanhustenpalvelut kuntoon

Yli 10 vuoden työelämäkokemukseni ja taisteluni vanhustenpalvelujen määrärahojen puolesta vahvistavat, että tarvitsemme vanhustenpalveluihin lain, joka turvaa ikäihmisille heidän tarvitsemansa tuen ja palvelut.

Terveysasemapalvelut toimiviksi

Toimivilla kunnallisilla terveysasemapalveluilla vähennetään terveyseroja ja lisätään asukkaiden hyvinvointia. Ulkoistaminen ei ole näihin ratkaisu. 

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toimiviksi

Lasten ja nuorten pahoinvointia on ennaltaehkäistävä perheiden tukemisella ja eri tahojen yhteistyöllä. Mielenterveyspalveluihin on päästävä, kun niitä tarvitaan.

Omaishoitajille riittävästi tukea

Omaishoitajien on saatava heidän tarvitsemansa vapaat ja tärkeästä työstään korvaus, jolla tulee toimeen. Omaishoitajia koskevaa lakia on parannettava nopeasti ajantasalle.

Työelämään hyvinvointia

Valtion on luotava nykyistä paremmat edellytykset töiden jatkuvuuteen, työhyvinvointiin ja työntekijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen.  

Uudistaa päivähoitolakia

Päivähoitoa koskevaan lakiin on tehtävä uudistuksia, jotta hoidossa olevilla lapsilla on riittävästi hoitajia päiväkodeissa ja hoitajat voivat kokea tekevänsä arvokasta työtä – jota he todella tekevät.

Matinkylän terveysasemalta saa laboratoriopalveluja 1.4.2011 alkaen. Näin päätti Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta. Ensin niitä saavat sellaiset, joilla on kestolähete laboratorioon. Palvelujen piiriin pääsevät asteittain muutkin asukkaat ja niin tapahtuu myös Kalajärvellä.

Uskon, että pääsemme pikku hiljaa hyvään lopputulokseen laboratoriopalvelujen kanssa, koska Matinkylän kokemukset ratkaisevat sen, miten laboratoriopalveluja saa Viherlaakson, Kivenlahden ja Kilon sekä tietenkin Kalajärven terveysasemilla. Jos kokemukset Matinkylän mallista ovat huonot, ei kyseistä mallia saa levittää Viherlaaksoon, Kivenlahteen ja Kiloon. Kalajärvenkin suhteen tulee silloin tehdä muutoksia. 

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että laboratoriopalvelut ovat valtuuston linjauksen mukaisesti lähipalveluja ja niitä tarjotaan kaikilla terveysasemilla siten, että terveysasemien asiakkaat saavat laboratoriopalveluja terveydentilansa ja sairauksien tutkimiseksi. Ajanvarauksella toimivaa jalkautuvaa näytteenottoa ja päivystyksessä tarvittavia vieri-/pikanäytteitä otetaan käyttöön suunnitelmallisesti Kalajärvellä, Matinkylässä 1.4.2011 alkaen ja siitä saatujen kokemusten pohjalta Viherlaaksossa, Kivenlahdessa ja Kilossa. Lautakunnalle raportoidaan syyskuussa 2011 terveysasemien laboratoriopalvelujen kokonaistilanteesta väestön ja henkilöstön kannalta. 

Asiasta tehdään siis vielä ratkaisuja lautakunnassa. Matinkylään saatiin nyt kuitenkin laboratoriopalvelut takaisin ja siitä olen tyytyväinen! En siis vienyt asiaa turhaan valtuustoon. Viherlaakson laboratoriopalvelut jatkuvat toistaiseksi ennallaan. Näin sovimme lautakunnassa.