Käsittelimme lautakunnan viime kokouksessa sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitystä, joka koski vuotta 2012. Selvityksessä ehdotettiin mm. seniorineuvolan perustamista sekä mm. toimeentulotuen maksatukseen, tukipäätösten postitukseen, hoitoonpääsyyn ja tilapäismajoitukseen liittyvien vaihtoehtojen selvittämistä. Lautakunta merkitsi selvityksen tiedoksi ja päätti lähettää sen pienin täsmennyksin edelleen kaupunginhallitukselle. Lisäksi lautakunta esitti, että selvityksessä esille nostetut ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarvion valmistelussa. Tämä esitys on selvä tuen osoitus mm. seniorineuvolalle ja virkamiesten tulee huomioida se omien esityksiensä valmistelussa.

Käsittelimme myös vammaisasiamiehen selvitystä, joka sekin liittyi vuoteen 2012. Vammaisasiamiehen selvityksessä ehdotettiin mm. kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKUn toiminnan laajentamista kaikille vammaisille ja etsivän sosiaalityön käyttöönottoa vammaispalveluissa. Asiamies ehdotti myös toimenpiteitä vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi, lapsiperheiden palvelujen kehittämiseksi ja asiakkaan kokonaistilanteen tukemiseksi. Lautakunta merkitsi selvityksen tiedoksi ja päätti lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Lisäksi lautakunta esitti, että selvityksessä esille nostetut ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palvelutoiminnan kehittämisessä, talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Vaikka selvitys lähetettiin myös tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum ‑lautakunnalle, meidän tulee mielestäni laatia suunnitelma, jonka perusteella eri lautakunnat käsittelevät kyseistä selvitystä yhdessä. Olenkin alustavasti keskustellut tästä vammaisasiamiehen kanssa.

Lautakunta hyväksyi myös Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen tarkistetun tarveselvityksen siten, että hankkeessa toteutetaan 140 asuntoa. Kyseisen asian käsittelyssä nostin esille järjestöjen kokoontumistilatarpeen. Pyysin virkamiehiä huomioimaan asian niin, että Leppävaaran elä- ja asu seniorikeskukseen toteutetaan riittävän iso kokoontumistila.  

Lautakunta hyväksyi myös elintarvikevalvontasuunnitelman, terveydensuojelun valvontasuunnitelman, tupakkalain valvontasuunnitelman, kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalivalvontasuunnitelman sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumisten arvioinnit.

Kuten monessa aikaisemmassakin lautakunnan kokouksessa, lautakunta käsitteli myös tässä kokouksessaan terveysasemapalveluja. Tällä kertaa käsittely perustui siihen, että Aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupunginhallitukselta selvitystä hoitoon pääsystä Espoon terveysasemilla. Lautakunta esitti selvityksensä kaupunginhallitukselle, jonka on määrä antaa se edelleen aluehallintovirastolle. Selvityksessä todettiin odotusaikatietojen lisäksi ne toimenpiteet, joilla parannetaan tilannetta. Niille jonottajille, joilla hoitotakuun takaraja on ylittymässä, tarjotaan lääkärinaika yksityissektorilta (maksusitoumuksella) tai Espoon muilta terveysasemilta. Lisäksi lääkärien ajanvarauskirjat avataan kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin (aiemmin kuusi viikkoa), jolloin kaikille hoidon tarvitsijoille pystytään antamaan aika suoraan. Hoitojonojen seurantaa tihennetään.

Selvityksessä todettiin myös, että Espoon kaupunginvaltuusto palautti viime kokouksessaan terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamista koskevan valtuustoaloitteen uudelleen valmisteltavaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta tuleekin käsittelemään valtuuston palauttamaa demariryhmämme aloitetta uudelleen huhtikuun kokouksessaan. Toivon, että siihen mennessä Espoon kaupunki ja HUS ovat edistyneet menestyksellisesti yhteistyöneuvotteluissaan.

Vaikka siis HUS:n ja Espoon kaupungin välisen yhteistyön tiivistäminen etenee, lautakunta päätti ylimääräisenä asiana, että sille tuodaan huhtikuun 2013 kokoukseen selvitys siitä, miten Espoon terveysasemien lääkärivajaukseen tullaan puuttumaan. Selvityksessä annetaan vastaus siihen, miten lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä tuetaan. Tästä lautakunta totesi, että nuoret lääkärit tarvitsevat tutor-toimintaa sekä hoitajat lisäkoulutusta työnsä laajuus ja vaativuus huomioiden.

Lautakunnalle tuotavassa selvityksessä kerrotaan myös, voidaanko terveysasemapalveluissa siirtyä keskitettyyn ajanvarausjärjestelmään ja voidaanko sähköistä ajanvarausjärjestelmää kehittää, jotta vapaan ajan lääkärille voi halutessaan saada mistä päin Espoota tahansa. Koska kyseessä on selvitys, eikä päätös, hyväksyin sen, että selvityksessä kerrotaan, onko maksusitoumusta/palveluseteliä mahdollisuus laajentaa hoitotakuun toteuttamiseksi. Selvitys merkitään tiedoksi seuraavassa kokouksessa. Uusista toimintatavoista tehdään päätökset myöhemmin.

Terveysasemapalvelujen toimivuuden parantaminen on mahdollista. Se on nähty niissä kunnissa, joissa ollaan erittäin motivoituneita oman työn kehittämiseen ja se mahdollistetaan riittävällä työntekijämäärällä. Hyvinä esimerkkeinä ovat Siuntio ja Kirkkonummi. Pelkkä motivaatio ei tosiaan riitä, koska hoitajien ja lääkäreiden työnjako on mahdollista vasta, kun on työpari, jonka kanssa jakaa töitä.

On hyvä, että olemme saaneet Espooseen lisää lääkärivakansseja viime syksynä ja tänä vuonna. Uusien vakanssien merkitys on tärkeä, koska se on parantanut Espoon mainetta, joka kärsi siitä, että aikaisempina vuosina ei lisätty lääkärivakansseja, vaikka väestömäärä lisääntyi.

Riittävän lääkärimäärän ohella meillä tulee olla tarpeeksi hoitajia terveysasemilla. Tässä meillä Espoossa on vielä parannettavaa. Esimerkiksi Siuntiossa, jossa lääkärille jonotusaika on alle viikon, on yksi sairaanhoitaja yhtä lääkäriä kohti. Tämä on tavoiteltava mitoitus. Myös kaikki lääkärivakanssit ovat siellä täynnä.

Hoitajien ja lääkäreiden asianmukainen määrä mahdollistaa työnjaosta sopimisen siten, että sillä vastataan asukkaiden hoidontarpeeseen. Asiakas pääsee hoidon tarpeensa mukaisesti sille terveydenhuollon ammattilaiselle, joka pystyy auttamaan häntä. Silloin, kun näin tapahtuu myös meillä, espoolaiset pitkäaikaissairautta sairastavat saavat nykyistä paremmin hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa. 

Terveysasemapalvelujen kuntoon saamiseksi palveluja ei tarvitse pirstaloida yksityiselle toimijalle, mitä kokoomuslaiset tavoittelevat. Meidän demareiden tavoite on vahvistaa perusterveydenhuoltoamme siten, että lisäämme yhteistyötä HUS:n kanssa. Yhteistyön lisääminen kyseisen erikoissairaanhoitopalveluja tuottavan toimijan kanssa kaventaa terveyseroja, eikä lisää niitä. Lisäksi HUS yhteistyöstä hyötyvät kaikki Espoon terveysasemilla asioivat, mikä on tasavertaisuuden kannalta oleellinen asia. Terveysasemapalveluja on parannettava huomioiden kaikki espoolaiset.

Jos palvelujen parantamisessa on onnistunut Siuntiossa, kyllä se onnistuu meilläkin. Vielä maaliskuussa 2010 siuntiolaiset odottivat lääkärille pääsyä noin kuukauden verran. Kesäkuussa, kehittämistyön tuloksena tilanne oli jo hieman parempi, mutta 2010 elokuusta alkaen se on ollut erinomainen. Nyt lääkärille pääsee siellä tosiaan noin viikossa. Suhteutettuna Espooseen on tietenkin muistettava, että pienessä kunnassa muutos tapahtuu nopeammin kuin Espoon kokoisessa paikassa. On myös syytä huomioida, että emme ole Espoossa ihan huonossa tilanteessa. Terveysasemien puhelinpalveluissa meillä on parempi tilanne kuin Siuntiossa.

Saamme siis parannettua terveysasemapalveluja varmistamalla riittävän työntekijämäärän omilla terveysasemillamme, organisoiden omien terveysasemiemme toimintaa nykyistä paremmin ja vahvistaen yhteistyötä oikean yhteistyötahon eli HUS:n kanssa. Oleellista on myös se, että HUS:n kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen onnistuu nopeammin kuin yksityisen tahon kanssa tehtävän yhteistyön aloittaminen. Työntekijämäärään pystyy vaikuttamaan, kun lautakunnassa ja valtuustossa käsitellään tulevien vuosien budjetteja, mutta töiden organisoinnin parantamista ja työnjaon kehittämistä voi tehdä nopeammin. Toimenpiteitä terveysasemapalvelujen parantamiseksi on tehtävä viivytyksettä, jotta asukkaat pääsevät nykyistä paremmin lääkärin vastaanotolle. Se on mahdollista, jos tahtotila on riittävän hyvä.

Haastankin kaikki luottamushenkilöt, eri terveysasemien työntekijät ja erityisesti esimiehet tavoittelemaan hyviä terveysasemapalveluja. Mallia kannattaa ottaa Siuntion lisäksi Viherlaaksosta, jossa työntekijät esimiehet mukaan lukien näyttivät kykynsä ja paransivat palvelujen saatavuutta. Kiitokset siitä teille Viherlaakson terveysaseman työntekijät.   

Espoon terveyspalvelujen virkamiehet esittävät muutoksia terveysasemapalvelujen rahoitukseen ja tuottamiseen. Kaupungin oman toiminnan rinnalle halutaan ulkoinen toimija. Se voisi olla yksityinen palvelujen tuottaja, sairaanhoitopiiri tai joku muu kyseiseen toimintaan sitoutuva organisaatio.

Yksityissektorin palvelujentuottajan ottaminen yhdeksi toimijaksi kunnallisten terveysasemien rinnalle ei parantaisi palveluja, vaan pirstaloisi niitä. Ongelmia tuo se, että yksityisellä palvelujentuottajalla ei ole yhteyttä HUS:in tietojärjestelmään, jossa on lukuisten erikoissairaanhoidossa käyneiden espoolaisten sairauskertomustietoja, mitkä ovat heidän hoitonsa kannalta erittäin tärkeitä.

Potilastietojärjestelmien eroavaisuudet vaikuttaisivat myös neuvola- ja kouluterveydenhuollon asiakkaiden palveluihin ja niiden työntekijöiden töihin. Asiakkaiden palvelut heikentyisivät ja terveydenhoitajien työ hankaloituisi, kun neuvolalääkäriä ei saisi kiinni, kuten nyt ja kyseinen lääkäri ei pääsisi katsomaan asiakkaan tietoja yksityisen lääkäriaseman potilastietojärjestelmästä.

Myös mielenterveyspotilaiden hoito huonontuisi. Yksityisen lääkäriaseman lääkärit eivät ole virkalääkäreitä, eikä heillä ole siten siihen asemaan liittyviä oikeuksia mm. mielenterveyspotilaiden hoitamisessa tietyissä ongelmatilanteissa, kuten pakkohoitotilanteissa.

Kumppani, jonka kanssa Espoon tulee tiivistää yhteistyötä yksityisen palvelujentuottajan sijaan, on HUS. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistäminen on se, mihin pyritään valtakunnallisestikin. Yhteistyön tiivistämisellä myös vähennettäisiin terveyseroja, jotka vain suurenisivat, jos kumppani olisi yksityisten palvelujen tuottaja.

Espoon tulee myös ottaa mallia lähikunnista, joista esimerkiksi Siuntiossa lääkärille pääsee jopa alle viidessä päivässä. Siellä lääkärit pystyvät keskittymään heille kuuluvaan työhönsä, työmäärä on saatu kohtuulliseksi ja sairaanhoitajilla on merkittävä rooli potilaiden hoitamisessa. Se onnistuu, kun sairaanhoitajia on riittävästi. Siuntiosta, Kirkkonummelta ja Hyvinkäältä kerrotaan lisäksi, että jonojen lyhentämisessä myös johdon tuella on ollut suuri merkitys.

Espoon terveyspalvelujen virkamiesten esitys ei siis ole ongelmaton. Siitä kuitenkin iso kiitos virkamiehille, etteivät he esittäneet Espoon omien terveysasemien ulkoistamista!

Jätin eilen Espoon valtuustossa valtuustokysymyksen lapsiperheiden köyhyydestä. Kiitettävän moni valtuutetuista allekirjoitti sen ja useampikin olisi varmaan allekirjoittanut, jos kokous olisi jatkunut pidempään. Eilinen kokous oli poikkeuksellisen lyhyt.

Valtuustokysymyksessä todettiin, että lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on myös espoolaisista osan arkea.

Lapsiperheiden köyhyyttä aiheuttavat pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva rajoittunut mahdollisuus tehdä töitä ja sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi työttömyys, osa-aika- ja pätkätyöt, vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso, asumiskustannusten kalleus ja yksinhuoltajaperheillä avio-/avoerosta johtuva tulotason lasku vaikuttavat asiaan. Myös maahanmuuttajaperheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste aiheuttaa köyhyyttä perheissä.

Pienituloisuus ja köyhyys heikentävät vanhempien mahdollisuutta selviytyä lasten ja nuorten elämiseen liittyvistä menoista. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski on suurempi. Hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen asukkaiden Espoossa pienituloisuus voi olla subjektiivisena kokemuksena jopa keskimääräistä raskaampi sosiaalinen taakka.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kysyimmekin, miten Espoossa tuetaan eri toimialojen toimesta köyhiä lapsiperheitä ja miten Espoossa vähennetään eri toimialojen toimesta lapsiperheiden köyhyyttä?

Nyt odottelemme vastauksia kysymyksiin.