Jätin eilen Espoon valtuustossa valtuustokysymyksen lapsiperheiden köyhyydestä. Kiitettävän moni valtuutetuista allekirjoitti sen ja useampikin olisi varmaan allekirjoittanut, jos kokous olisi jatkunut pidempään. Eilinen kokous oli poikkeuksellisen lyhyt.

Valtuustokysymyksessä todettiin, että lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on myös espoolaisista osan arkea.

Lapsiperheiden köyhyyttä aiheuttavat pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva rajoittunut mahdollisuus tehdä töitä ja sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi työttömyys, osa-aika- ja pätkätyöt, vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso, asumiskustannusten kalleus ja yksinhuoltajaperheillä avio-/avoerosta johtuva tulotason lasku vaikuttavat asiaan. Myös maahanmuuttajaperheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste aiheuttaa köyhyyttä perheissä.

Pienituloisuus ja köyhyys heikentävät vanhempien mahdollisuutta selviytyä lasten ja nuorten elämiseen liittyvistä menoista. Köyhän perheen lasten ja nuorten osallistumismahdollisuudet ovat muita vähäisemmät ja syrjäytymisriski on suurempi. Hyvätuloisten ja hyvin koulutettujen asukkaiden Espoossa pienituloisuus voi olla subjektiivisena kokemuksena jopa keskimääräistä raskaampi sosiaalinen taakka.

Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kysyimmekin, miten Espoossa tuetaan eri toimialojen toimesta köyhiä lapsiperheitä ja miten Espoossa vähennetään eri toimialojen toimesta lapsiperheiden köyhyyttä?

Nyt odottelemme vastauksia kysymyksiin.