Hyvinvointia tehdään yhdessä

Norjassa tapahtunut tragedia sai miettimään, mitä pitäisi tehdä jatkossa paremmin, jotta vastaavanlaista ei tapahtuisi. Perheillä on oma roolinsa siinä työssä, mutta niin on myös kuntien ja valtion viranhaltijoilla ja päättäjillä.

Järkyttävien tekojen välttäminen on erittäin vaikeaa. Uskon kuitenkin, että se ei ole aina mahdotonta. Jokainen meistä voi vaikuttaa turvallisuuteemme ja olla mukana estämässä sairaita tekoja. Se onnistuu puuttumalla toisen huolestuttavaan käyttäytymiseen, mikä ei tietenkään ole helppoa, jos aggressiivinen käyttäytyminen ilmenee vain netissä. Tässä onkin haastetta nykyiselle eduskunnallemme. Se ei voi olla puuttumatta internetissä ilmeneviin aggressioihin. Vihakirjoitusten tekijät tarvitsevat apua, ennen kuin tilanne ”räjähtää käsiin”.

Jokainen vastuuntuntoinen vanhempi yrittää tehdä parhaansa lastensa kasvatuksessa ja hakea tarvittaessa apua, jos jossain asiassa ilmenee jotain huolta. Päättäjillä on oma roolinsa lasten hyvän kehityksen turvaamisessa. Toivottavasti jokaisessa kunnassa näitä asioita mietittäisiin toden teolla. Kunnan toiminnassa on muistettava se, että moni asia edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymisen. Toisaalta kun kaikki ei mene perheissä hyvin, niiden on saatava tukea ja palveluja. Varhainen puuttuminen on jatkossakin oleellinen asia, jonka pitää toteutua.

Me päättäjät olemme vastuussa siitä, että perheet ja yksineläjät saavat tukea ja palveluja niitä tarvitessaan. Perheiden palveluja ollaan parantamassa lisäämällä lasten mielenterveyspalveluja Espoossa ja terveysasemapalvelujakin kehitetään. Sosiaali- ja terveystoimi ei voi kuitenkaan yksin huolehtia hyvinvointipalveluista ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Tämä on sellainen asia, joka pitää tiedostaa muillakin toimialoilla vielä nykyistä paremmin.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia voi tehdä vain yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Siinä meillä on konkreettinen asia, jossa voisimme olla vielä nykyistä parempia ja jonka puolesta pitää tehdä enemmän töitä.

Terveyspalvelut toimiviksi ja tasa-arvoisiksi

Voimassa oleva hoitotakuulaki ei ole toimiva, vaan se aiheuttaa epätasa-arvoisuutta. Kun julkisen terveydenhuollon asiakas ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen, hänen hoidon tarpeensa arvioidaan. Arvioinnin tekee pääsääntöisesti hoitaja. Asiakas ei saa arvioinnin perusteella välttämättä aikaa lääkärille, vaan hänet ohjataan mahdollisesti hoitajan vastaanotolle, kun taas vastaavassa tilanteessa oleva työterveyshuollon asiakas pääsee heti lääkärin vastaanotolle. Asukkaat ovat siis eriarvoisessa asemassa terveyspalvelujen saannissa.

Kun hoitotakuulaki säädettiin, sillä pyrittiin turvaamaan asukkaille heidän tarvitsemansa terveyspalvelut. Valitettavasti turvaa ei ole tullut kaikille. Hoitotakuulakia pitääkin tarkistaa seuraavassa eduskunnassa sellaiseksi, että terveysasemien asiakkaat ovat työterveyshuollon asiakkaiden kanssa tasa-arvoisessa asemassa.

Hoitotakuulain tarkistamiseen on aihetta myös siksi, että terveysasemien asiakkaille annetaan yleensä ensimmäinen vapaana oleva aika lääkärille. Vastaanottoaika on hyvällä tuurilla ehkä kolmen tai neljän viikon kuluttua hoidon tarpeen arvioinnista, vaikka asiakas tarvitsisi ajan hoidontarpeensa perusteella paljon aikaisemmin. Kyseisessä lain tarkistuksessa tulee myös huomioida se, että asukkaiden pitää saada säännöllistä terveydentilan seurantaa, kun he siirtyvät eläkkeensaajina työterveyshuollon palvelujen piiristä perusterveydenhuollon palvelujen piiriin. Terveyspalvelujen pitää siis vastata asukkaiden palvelutarpeeseen ja niiden tulee olla tasa-arvoisia.

Voimaannuttava runo

Sain eräältä asukkaalta voimaannuttavan runon. Koska se on erittäin kannustava, haluan jakaa sen kaikkien naisehdokkaiden kanssa. Tehdään vaalivoitto yhdessä!

Sydämellinen kiitos Sinulle asukas ihastuttavasta runosta!

XXX

Lähetän sinut matkaan rohkea, viisas nainen ja toivon,  että valitsemallasi tiellä älysi rakentaisi tätä yhteiskuntaa paremmaksi siten, että maassa olisi enemmän iloa, turvallisuutta ja oikeutta myös heille, joilla ei ole kaikkea sitä rohkeutta ja viisautta, joka sinulla on.

että tehokkuutesi tukisi tämän ihmiskunnan tulevaisuutta siten, että maailmassa olisi vähemmän nälkää, pakolaisuutta ja tuhottua luontoa myös siellä missä alistuminen ja suuri uupumus on jo vienyt voiton.

että vahvuutesi kasvattaisi myös sinua itseäsi siten, että sinussa olisi selkeyttä kieltäytyä tehtävistä,  joita et ehdi hoitaa ja tavaroista joita et tarvitse.

että herkkyytesi säilyisi sinussa siten, että sinussa aina jäisi tilaa myös hämmästykselle ja ilolle ystäville ja lasten äänille ja asioille, joista ei ole mitään hyötyä.

Lähetän sinut matkaan suurin odotuksin sinä rohkea, viisas nainen.

IA

Irja Askolan ja Anja Porion runokirjasta (1988): Matkaan naiset

Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin parannuksia

Säästöt ovat arkea monissa kunnissa ja säästökohteeksi joutuvat myös sosiaali- ja terveyspalvelut ja opetustoimi, joista säästäminen on varsin lyhytnäköistä. Espoossa kyseiset osa-alueet joutuivat kohteiksi jo vuonna 2009. Onneksi luottamushenkilöidemme joukosta löytyi enemmistö, joka ei hyväksynyt mm. vanhustenpalvelujen henkilöstön määrän vähentämistä. Kyseiset säästökeskustelut vahvistivat käsitystäni siitä, että tarvitsemme vanhustenpalveluihin lain, parannuksia päivähoito- ja kansanterveyslakeihin sekä omaishoitajia koskevaan lakiin. Muuten nämä osa-alueet ovat jatkossakin niitä, joihin esitetään säästötoimenpiteitä.

Lakiasiat ovat tarpeen siksi, että saisimme sosiaali- ja terveyspalvelut toimiviksi ja niihin oikeudenmukaisuutta. Myös työntekijöiden työskentelyolosuhteet pitää saada nykyistä paremmiksi, eikä vain vaatia asiakaspalvelutyössä olevia toimimaan tehokkaammin ja ”astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle”. Työoloissa, joissa mukavuusalueesta ei ole tietoakaan se tuntuu loukkaavalta. Paperitöissä olevan henkilön, joka ei tunne hoitoalaa, on varmaan vaikeaa ymmärtää, miten vaativassa työssä ovat meidän sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaspalveluissa olevat työntekijät. 

Sairaanhoitajana haluan puolustaa arvokasta kansanterveystyötä tekeviä hoitajia ja saada julkisiin sosiaali-ja terveyspalveluihin parannuksia. Julkinen sektori on toiminnan kivijalka, kun halutaan kaventaa terveyseroja ja lisätä asukkaiden hyvinvointia. Rahat palveluihin saadaan verouudistuksilla ja lisäämällä työllisyyttä.

Hyvinvointia tehdään toimivilla kunnallisilla peruspalveluilla!

Hoitoalan ammattilaisena ja kokeneena kunnallispolitiikkona haluan:

Vanhustenpalvelut kuntoon

Yli 10 vuoden työelämäkokemukseni ja taisteluni vanhustenpalvelujen määrärahojen puolesta vahvistavat, että tarvitsemme vanhustenpalveluihin lain, joka turvaa ikäihmisille heidän tarvitsemansa tuen ja palvelut.

Terveysasemapalvelut toimiviksi

Toimivilla kunnallisilla terveysasemapalveluilla vähennetään terveyseroja ja lisätään asukkaiden hyvinvointia. Ulkoistaminen ei ole näihin ratkaisu. 

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut toimiviksi

Lasten ja nuorten pahoinvointia on ennaltaehkäistävä perheiden tukemisella ja eri tahojen yhteistyöllä. Mielenterveyspalveluihin on päästävä, kun niitä tarvitaan.

Omaishoitajille riittävästi tukea

Omaishoitajien on saatava heidän tarvitsemansa vapaat ja tärkeästä työstään korvaus, jolla tulee toimeen. Omaishoitajia koskevaa lakia on parannettava nopeasti ajantasalle.

Työelämään hyvinvointia

Valtion on luotava nykyistä paremmat edellytykset töiden jatkuvuuteen, työhyvinvointiin ja työntekijöiden mahdollisuuteen vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen.  

Uudistaa päivähoitolakia

Päivähoitoa koskevaan lakiin on tehtävä uudistuksia, jotta hoidossa olevilla lapsilla on riittävästi hoitajia päiväkodeissa ja hoitajat voivat kokea tekevänsä arvokasta työtä – jota he todella tekevät.

Hyviä uutisia matinkyläläisille!

Matinkylän terveysasemalta saa laboratoriopalveluja 1.4.2011 alkaen. Näin päätti Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta. Ensin niitä saavat sellaiset, joilla on kestolähete laboratorioon. Palvelujen piiriin pääsevät asteittain muutkin asukkaat ja niin tapahtuu myös Kalajärvellä.

Uskon, että pääsemme pikku hiljaa hyvään lopputulokseen laboratoriopalvelujen kanssa, koska Matinkylän kokemukset ratkaisevat sen, miten laboratoriopalveluja saa Viherlaakson, Kivenlahden ja Kilon sekä tietenkin Kalajärven terveysasemilla. Jos kokemukset Matinkylän mallista ovat huonot, ei kyseistä mallia saa levittää Viherlaaksoon, Kivenlahteen ja Kiloon. Kalajärvenkin suhteen tulee silloin tehdä muutoksia. 

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että laboratoriopalvelut ovat valtuuston linjauksen mukaisesti lähipalveluja ja niitä tarjotaan kaikilla terveysasemilla siten, että terveysasemien asiakkaat saavat laboratoriopalveluja terveydentilansa ja sairauksien tutkimiseksi. Ajanvarauksella toimivaa jalkautuvaa näytteenottoa ja päivystyksessä tarvittavia vieri-/pikanäytteitä otetaan käyttöön suunnitelmallisesti Kalajärvellä, Matinkylässä 1.4.2011 alkaen ja siitä saatujen kokemusten pohjalta Viherlaaksossa, Kivenlahdessa ja Kilossa. Lautakunnalle raportoidaan syyskuussa 2011 terveysasemien laboratoriopalvelujen kokonaistilanteesta väestön ja henkilöstön kannalta. 

Asiasta tehdään siis vielä ratkaisuja lautakunnassa. Matinkylään saatiin nyt kuitenkin laboratoriopalvelut takaisin ja siitä olen tyytyväinen! En siis vienyt asiaa turhaan valtuustoon. Viherlaakson laboratoriopalvelut jatkuvat toistaiseksi ennallaan. Näin sovimme lautakunnassa.

Haaste senioriasiamiehen saamiseksi eri kuntiin

Käsittelimme tänään Espoon kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitettani senioriasiamiehen saamiseksi Espooseen. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 37 valtuutettua. Tahtotila senioriasiamiehen saamiseksi on siis suuri ja se osoitettiin myös hyväksymällä toivomukseni, jonka perusteella valtuusto toivoo, että ryhdytään toimenpiteisiin senioriasiamiehen saamiseksi Espooseen.

Tarvitsemme vanhustenpalveluihin senioriasiamiehen, jonka tehtävänä on valvoa ikäihmisten oikeuksia ja auttaa asukkaita esimerkiksi löytämään oikean henkilön, kun he tarvitsevat apua asioidensa hoitamisessa. Lisäksi asiamiehen tehtäviin tulisi kuulua ikäihmisiä koskevien näkökantojen, mielipiteiden ja ideoiden esittäminen, jotta heitä koskevia asioita saadaan kehitettyä.

Espoon kaupungilla on seniorineuvontaa. Neuvonnan lisäksi seniorineuvoja pitää luentoja ja koordinoi virkamiesten kesken asioita. Tällä toiminnalla ja seniorineuvojalla ei ole kuitenkaan yhteyttä päätöksentekoon. Pidän tärkeänä, että kyseinen senioriasiamies toimisi tiiviissä yhteistyössä eri järjestöjen kanssa ja puuttuisi ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin.

Saamieni tietojen mukaan myös vanhusneuvostomme tulee tekemään lähiaikoina esityksensä senioriasiamiehen saamiseksi Espooseen. Valtuusto ilmaisi nyt toivomuksellaan tukensa vanhusneuvoston tulevalle esitykselle. Eiköhän eduskunnassakin löytyisi tukea asian hoitamiseksi lainsäädäntötasolla? Toivottavasti pääsen vaikuttamaan asiaan sielläkin. Tässä vaiheessa haastan muiden kuntien päättäjät edistämään senioriasiamiehen saamista omassa kunnassaan.

Kokoomuksen yksityistämislinja jatkuu

Uskomatonta, miten sinisilmäisesti oikeisto haluaa vahvistaa yksityistä palvelutarjontaa. Pahinta tässä on se, että heillä on puurot ja vellit sekaisin faktojen ja fiktioiden suhteen. Niin on ainakin täällä Espoossa.

Faktaa on, että palvelusetelien käytössä ei sovelleta asiakasmaksulakia, mikä taas johtaa siihen, että ikäihmisille ei jää rahaa elämiseen palveluista perittävien maksujen jälkeen. Näin tulee tapahtumaan aina, kun ikäihminen valitsee palvelusetelin ja etenkin, ellei asianomaisella ole säästössä rahaa. Fiktiota on se, että palveluseteli olisi hyvä asia pieni- ja keskituloisten näkökulmasta.

Myös seuraava on faktaa: palveluseteliä on mahdollista käyttää ja ikäihminen voi aidosti valita hoitopaikkansa vain silloin, kun asianomaisella on riittävästi rahaa. Seteli ei ole vaihtoehto kaikille, koska omavastuu palvelujen maksuista on yleensä suurempi kuin ikäihmisen tulot ovat. Fiktiota on se, että pieni- ja keskituloisella olisi samanlaiset mahdollisuudet valita esimerkiksi ikäihmisen hoiva-asumispalvelupaikkansa, kun suurituloisella on.

Palveluseteli on siis hyvätuloisten tukimuoto. Se ei mielestäni sovellu vanhustenpalvelujen ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen, jonka tulee olla sellaista, että ikäihmisen ei tarvitse maksaa itseään niin sanotusti ”kipeäksi” ollessaan kyseisten palvelujen piirissä. Kyllä kaupungin resursseja tulee käyttää tällaisten epäolennaisten palveluseteliasioiden sijaan asioihin, jotka ratkaisevat vanhustenpalvelujen paikkatarpeen.

Valtiovarainministeriö vakuutusyhtiöiden asialla?

Valtionvarainministeriöstä on ilmestynyt kansantalousosaston, rahoitusmarkkinaosaston ja budjettiosaston virkamiesten julkaisu, hyvinvointia kestävästi, jossa on ehdotus, josta seuraisi epätasa-arvoisuutta ikäihmisten keskuudessa. Kyllä kyseisen ministeriönkin pitäisi edistää tasa-arvoisuutta, eikä heikentää sitä.

Pöyristyttävin ehdotus koko julkaisussa on kertasijoituseläke, jonka tavoitteena on selvästi vain parantaa yksityisten toimijoiden rahavirtaa ja rahastaa ikäihmisiä. Kyseisen lisäeläkkeen avulla ikäihminen sitten hankkisi itselleen palveluja – jos hän enää ehtii.

Eläke-ehdotus on hyvätuloisten rahastusautomaatti. Pieni- ja keskituloisilla ei olisi edes kyseiseen lisäeläkkeeseen varaa, koska kaikki roposet menevät asumiseen ja elämiseen. Paheksun myös ehdotuksen kohtaa, jonka mukaan käyttämättä jäävät rahat menisivät ihmisen poismenon jälkeen vakuutusyhtiölle. Kenen asialla valtionvarainministeriön virkamiehet oikein ovat? Tätä on syytä kysyä, koska virkamiehet vielä toteavat, että kyseisen eläkkeen ottaminen pitäisi tehdä 60-65vuoden iässä ja sen käyttöönotto olisi kannattavinta vasta 80-85vuoden iässä.

En pidä hyvänä, että ikäihmisiä ”höynäytetään” tuollaisella eläkkeellä. Kyllä jokaisen kannattaa käyttää rahansa elämänsä aikana, eikä lahjoittaa niitä vakuutusyhtiöille. Jokaisen on saatava eläessään tulotasostaan riippumatta palveluja ja pieni- ja keskituloisten heidän tarvitsemiaan tukia. Eikö valtionvarainministeriön virkamiehillä ole tosiaan parempaa tekemistä, kuin ehdottaa asioita, jotka eriarvoistavat ikäihmisiä vielä entisestään?

Mihin erityisvaltionosuusrahat menevät?

Tiedättekö te kunnissanne, mihin terveydenhuollon yksiköiden erityisvaltionosuudet menevät? Espoossa siitä ei ole riittävästi tietoa.

Terveydenhuollon yksiköt saavat erityisvaltionosuutta perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa tai erikoistumisohjelmassa olevista lääkäreistä, jotka ovat töissä kyseisissä yksiköissä. Koska erityisvaltionosuuden käytössä ja koulutuksen toteuttamisessa on parannettavaa pyysin oikeusasiamiehen kannanottoa kyseiseen asiaan.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa tai erikoistumisopinnoissa olevat lääkärit ovat usein normaalia työvoimaa terveyskeskuksissa. Heidän ei ole mahdollisuutta tehdä työtä siten, että heillä olisi aikaa syventyä potilaiden asioihin kunnolla, mikä taas olisi tärkeää oppimisen suhteen. Kiireettömällä työskentelyllä parannettaisiin myös työn hallintaa, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja terveysasemien vetovoimaisuuteen työpaikkoina.

Olisikin hyvä, että oikeusasiamiehen kannanotossa käsiteltäisiin myös lisäkoulutuksessa ja erikoistumisopinnoissa olevien lääkäreiden työpanoksen osuutta kokonaismiehityksessä. Yhden opiskeluissa olevan lääkärin ei pitäisi vastata yhtä valmista lääkäriä, koska hänen tulee saada syventää tietojaan työnsä ohella. Tämä pitäisi huomioida lääkäreiden määrässä terveysasemilla.

Osa espoolaisista terveyskeskuslääkäreistä kertoi näistä ongelmista minulle. Kiitokset teille hyvät lääkärit siitä! Nyt voin vaikuttaa tähänkin asiaan.